Euroopan talouden epävarmuus heijastuu myös Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Millä strategialla Suomi voisi turvata taloutensa siten, että kilpailukyky säilyy?

Eräs keino ovat radikaalit innovaatiot, jotka synnyttävät kokonaan uutta liiketoimintaa ja uudistavat toimialaa. Hyviä esimerkkejä ovat langaton viestintä, digitaalinen valokuvaus ja konehuoneeton hissi. Yritykset, jotka synnyttävät radikaaleja innovaatioita, varmistavat usein parhaiten markkina-asemansa ja hallitsevat maailmanmarkkinoita.

Juuri taloudellisesti epävarmoina aikoina on syytä varmistaa, että innovointia edistetään panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitkäjänteisesti ja riittävästi.

Innovaatiotoimintaan sisältyy tyypillisesti riskejä, ja menestyminen voi olla kyseenalaista. Syy saattaa olla väärässä ajoituksessa, markkinoiden ja kysynnän puutteessa tai epäkypsässä tekniikassa. Samalla tulee muistaa, että uusi tekniikka voi itse luoda kysyntää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällöin tieteellä ja soveltavalla tutkimuksella on oltava vahva yhteys.

Suuretkin yritykset voivat ajautua ongelmiin markkinoiden teknisessä murroksessa. Polaroid meni konkurssiin, kun valokuvauksessa siirryttiin digitaaliseen kuvaamiseen. Kodak taas työllisti kotikaupungissaan Rochesterissa 1980-luvun alussa 60 000 henkeä mutta nykyisin 7 000, ja parhaillaan yritys hakee velkasaneerausta.

On myytti, että tällaiset yritykset ajautuvat vaikeuksiin, koska ne ovat tietämättömiä tai epäpäteviä. Usein ne havaitsevat ja hyväksyvät muutoksen jo varhaisessa vaiheessa mutta voivat silti epäonnistua.

Historia on osoittanut, että teknistä murrosta on mahdollista ennakoida. Yritykset voivat valita, missä vaiheessa ne alkavat kehittää ja tuottaa uudenlaisia tuotteita.

Murroksen varhaisessa vaiheessa yritysten kannattaa olla sopivalla panostuksella seuraamassa ja oppimassa. Niiden tulee tavoitella sijoitetun pääoman tuottamaa oppimista (learn on investment) eikä niinkään sijoitetun pääoman rahallista tuottoa (return on investment). Kun tekniikka kehittyy ja muutos saa lisää voimaa, varhain liikkeellä olleet kykenevät reagoimaan nopeasti.

Yleensä häviäjiä ovat yritykset, jotka valitsevat seuraajastrategian. Ne eivät kykene kilpailemaan suorituskyvyllä eivätkä hinnalla.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten läheistä yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta tarvitaan edelleen, jotta kansallisesti voidaan nähdä kehityksen suunta ja osataan tarttua mahdollisuuksiin.

Canon päätti alkaa kehittää digitaalista valokuvausta aikaisessa vaiheessa. Yritys toi jo 1980-luvun puolivälissä markkinoille ensimmäiset digikamerat. Ne olivat ominaisuuksiltaan heikompia kuin perinteiset kamerat, mutta niistä saatiin tärkeää uutta teknistä osaamista. 1990-luvun puolivälissä, kun tekniikka oli kehittynyt riittävästi, Canonin digikamerat valloittivat markkinat.

Monesti innovaatiot vaativat eri toimialojen yhteistyötä. Suuryrityksetkin voivat halutessaan synnyttää radikaaleilla innovaatioilla uutta liiketoimintaa. Hyviä esimerkkejä ovat biodieselin kehittäminen Stora Enson ja Neste Oilin yhteistyönä sekä uusien vedenpuhdistustekniikoiden kehittäminen Kemiran johtamassa kehitysohjelmassa.

Vaikka innovaatioihin liittyy monenlaista kokeilua, toiminnalla on oltava selvä fokus ja sitä on johdettava ammattimaisesti. Hyvien ja tuloksellisten innovaatiohankkeiden vetäjät ovat yleensä rohkeita, ja heidän on kyettävä toimimaan suuren epävarmuudenkin vallitessa. Heillä on kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä ja luovasta ajattelutavasta sekä kyky työskennellä kunnianhimoisten tavoitteiden parissa.

Uuden liiketoiminnan synnyttäminen olemassa olevassa yrityksessä on usein nopeampaa kuin aloittavassa yrityksessä. Toimivilla yrityksillä on toimivat rahoitusjärjestelyt, jakelutiet ja muut verkostot.

Radikaalit innovaatiot ovat Suomelle erinomainen mahdollisuus kilpailukyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen. Ne ovat keskeinen uusiutumisen lähde.

Nyt jos koskaan olisi tärkeää saada yritykset ja tutkijat tekemään yhteistyötä ennakkoluulottomasti.