Opettajainhuoneissa keskustellaan taas siitä, pitäisikö koulun sääntöjä rikkoneet lapset ja nuoret panna sovittamaan tekonsa koulun hyväksi tehtävällä työllä jälki-istunnon sijaan. Monissa kouluissa jälki-istuntoja määrätään niin heppoisin perustein, että oppilaat pitävät istumista enemmän ansiona kuin rangaistuksena. Facebookissa kilpaillaan siitä, kuka on kerännyt eniten jälki-istuntoja.

Jälki-istuntoa voidaan sääntöjen mukaan määrätä kolmesta syystä. Rangaistuksella ojennetaan häiritsevästi käyttäytyvää, koulun järjestyssääntöjä rikkovaa tai vilpistä kiinni jäänyttä oppilasta. Kun jälki-istunto on määrätty, sitä ei voi muuntaa muuksi rangaistukseksi, esimerkiksi siivoustyöksi.

Mikään ei estä kouluja käyttämästä jälki-istunnon sijaan sovittelua. Jos oppilas on töhrinyt luokan seinän, oppilaan ja huoltajan kanssa voidaan sopia, että oppilas osallistuu seinän puhdistamiseen.

Monissa kouluissa oppilaiden keskinäisiä pieniä kahinoita sovitellaan kehityskeskusteluissa, joihin tarpeen mukaan pyydetään vanhemmat mukaan.

Työn käyttäminen rangaistuskeinona sisältää paljon ongelmia. Yksi niistä on oikeudenmukaisen rangaistusasteikon löytäminen. Pitäisikö kolmen myöhästymisen vuoksi pestä viisi vessanpyttyä ja viiden vuoksi siivota ruokala?

Myös vastuukysymyksiä pitäisi pohtia. Mikä olisi koulun ja valvovan opettajan vastuu, jos työpalvelussa sattuisi tapaturma?

Parhaaseen lopputulokseen varmasti päästään, kun koulussa sovitaan yhteiset pelisäännöt rangaistuksista. Samoja sääntöjä pitäisi käyttää kaikissa kunnan kouluissa. Nyt yhdessä koulussa voi saada jälki-istuntoa pelkästä kävelemisestä käytävällä pipo päässä. Toisessa koulussa ei välitetä lainkaan siitä, että oppilaat käyvät välitunneilla läheisessä kaupassa.

Jälki-istunto pitää säilyttää rangaistuksena sääntöjen rikkomisesta. Rangaistus menettää tehonsa, jos opettajat yrittävät ostaa itselleen auktoriteettia määräämällä mahdollisimman paljon jälki-istuntoja.