Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton otti taas torstaina Kaakkois-Aasian maiden kokouksessa puheeksi lukuisat aluekiistat. Niitä Kiinalla on varsinkin Etelä-Kiinan merellä Vietnamin, Filippiinien ja Taiwanin kanssa. Lukuisista yrityksistä huolimatta kiistoja ei ole saatu sovittua.

Kiina ja Japani voisivat viettää tänä vuonna suhteidensa uudelleen solmimisen 40-vuotispäivää, mutta kukaan ei ole juhlatuulella. Valtioiden välille noussut riita on hyvä esimerkki tyrskyistä, joita Kiinan vesillä velloo.

Riidan nostatti viime lauantaina "mutakala", Japanin pääministeri Yoshihiko Noda. Vaalipuheessaan viime syksynä Noda vertasi itseään pohjavesissä möyrivään mutakalaan. Hän tarkoitti olevansa taustaan sulautuva puurtaja, joka ei kaipaa huomiota kuten säihkyvät kultakalat.

Noda ilmoitti Japanin harkitsevan Itä-Kiinan merellä sijaitsevan kiistanalaisen saariryhmän ostamista.

Japanin mukaan saaret omistaa japanilaissuku, jolle Japani maksaa saarista vuokraa. Kiina ilmoitti, että se ei hyväksy saarten myymistä Japanin valtiolle. Kiinan ja Japanin lisäksi saaria pitää omanaan Taiwanin puoli-itsenäinen saarivaltio, jota taas Kiina pitää omana maakuntanaan.

Saaret ovat rikkaiden kalavesien ympäröimiä, ja niiden lähistöllä saattaa olla suuria öljy- ja kaasuesiintymiä. Kiista kertoo silti enemmän Kiinan ja Japanin sisäisistä kuin niiden välisistä jännitteistä.

Japanin pääministerit ovat tällä vuosituhannella pysyneet virassaan vain noin yhden vuoden Junichiro Koizumia (2001–2006) lukuun ottamatta. Myös Nodan kannatusluvut ovat heikot, lähinnä epäsuositun arvonlisänveron korotussuunnitelmien vuoksi.

Jo keväällä Tokion kansallismielinen kuvernööri Shintaro Ishihara ehdotti, että Tokio ostaisi saaret lahjoitusvaroilla estääkseen Kiinaa pääsemästä niihin käsiksi.

Suorapuheinen ja Kiinaa usein kritisoiva Ishihara on harkinnut oman puolueen perustamista, ja vaalit järjestetään mahdollisesti jo tänä vuonna. Siksi Nodan kannattaa koukkia räväkän Ishiharan suuntaan.

Japanissa tilannetta tulkittiin toisaalta niinkin, että Noda yrittää väliintulollaan estää Ishiharaa kiihottamasta ilmapiiriä vakavammin Kiinan-vastaiseksi.

Myös Kiinassa eletään aikaa, jolloin valta on hetken ajan huterimmillaan.

Kiinaa johtava kommunistinen puolue valitsee kymmenen vuoden välein, ketkä Kiinaa kahden seuraavan viisivuotiskauden ajan johtavat. Syksyn aikana järjestetään 18. puoluekokous, jossa päätetään – tai julkistetaan –, kenestä tulee Wen Jiabaon seuraaja puolueen johdossa.

Kiinan sotalaivat seilasivat sattumalta Itä-Kiinan merelle sotaharjoitukseen tiistaina, pian sen jälkeen kun Kiina oli ilmoittanut, ettei se hyväksy saarien myymistä.

Sotaharjoitukset eivät kuitenkaan olleet seurausta saarikiistasta vaan osasyy niihin.

Etelä- ja Itä-Aasian naapurit ovat seuranneet huolestuneina Kiinaa, joka on kasvattanut sotilasbudjettiaan nopeaan tahtiin. Myös Japanin pääministeri Noda on ilmoittanut olevansa huolissaan Kiinan varustautumisesta.

Avoin nationalismi on ollut Japanissa tabu vuosisadan alun väkivaltaisen valloituspolitiikan vuoksi. 2000-luvulla tabu on ollut väistymässä, ja Japanin pääministeritkin ovat koetelleet rajoja. Ennen pääministeriksi valintaansa Noda sanoi, etteivät länsimaiden antamat tuomiot Japanin sotarikoksista toisen maailmansodan jälkeen olleet lainvoimaisia.

Kiinassa Japanin-vastaiset mielialat voivat syttyä herkästi, sillä muistot Japanin raa'asta miehityksestä 1930- ja 1940-luvuilla ovat kipeät.

Kiistellyt saaret eivät ole ainoa riidanaihe Kiinan ja Japanin välisillä vesillä. Viimeksi maiden suhteet kävivät pohjamudissa kaksi vuotta sitten, kun Japani pidätti kiinalaiskalastajan, joka oli törmännyt Japanin rajavartioaluksiin lähellä kiistasaaria. Silloin Kiina jäädytti hetkeksi Japanin auto- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemien harvinaisten maametallien viennin.

Kiinalaisviestimet vaativat alkuviikosta kovin sanoin taloudellisen painostuksen lisäämistä Japania vastaan.

Kireistä väleistä huolimatta harva uskoo, että kiista nousee suoranaiseksi myrskyksi. Kiinan ja Japanin taloudet – maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimmat – ovat riippuvaisia siedettävistä keskinäisistä suhteista.