Suomalaiset valtaa muutaman kerran vuodessa jonkinlainen ruokapaniikki. Yhtenä keväänä kauhistellaan ruoan lisäaineita ja etsitään tuoteselosteista suurennuslasilla E-koodeja. Toisena syksynä huolestutaan margariinien kovetinaineista ja seuraavana talvena hämmästellään energiajuomien sivuvaikutuksia.

Tänä vuonna ruokakeskustelun ehdoton ykkösaihe on karppaus, vähähiilihydraattinen ruokavalio. Jonkinlaista karppaamista harrastavat jo ainakin kymmenettuhannet, elleivät sadattuhannet suomalaiset. Peruna, riisi, pasta, leipä ja koko joukko muita ruoka-aineita, jotka sisältävät sokereita ja vaaleita jauhoja, ovat menettäneet suosiotaan.

Internetin aikakaudella tietoa – tutkittua tai uskomuksiin perustuvaa – on saatavilla paljon. Ihmiset etsivätkin mieleistään tietoa netistä ja muuttavat ruokavaliotaan.

Nopeimmin karppausinnostukseen vastasi hampurilaisketju, joka jätti karppaajan hampurilaisesta pois sämpylän. Perässä tulivat leipomot, jotka korvasivat jauhoja siemenillä. Työpaikkaruokalat ovat joutuneet lisäämään salaattien tarjontaa ja heittämään syömättä jääneitä pastoja ja perunaruokia biojätteisiin.

Jähmeimmin karppausintoon suhtautuvat virkansa puolesta ravitsemuksesta puhuvat ihmiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa karppausta vähätteleviä lausuntoja ja kutsuu koko touhua ohi meneväksi muoti-ilmiöksi. Yksi professori pelottelee sydänkuolemien lisääntymisellä.

Vähättely ja pelottelu ovat huonoja lähestymiskulmia silloin, kun eteen oikein työnnetään mahdollisuutta osallistua ravitsemuksesta ja terveellisestä syömisestä käytävään keskusteluun. Kesti kovin kauan, että ravitsemusasiantuntijat laskeutuivat kansan tasolle keskustelemaan ravitsemuksen ja eri ravintoaineiden merkityksestä.

Suomessa on käytössä ravitsemussuositukset, joita tarkistetaan määrävuosina. Seuraavassa tarkistuksessa arvioidaan myös hiilihydraattien määrää ruokavaliossa.

Ravitsemusasiantuntijat voisivat nyt pelottelun sijasta kannustaa kansaa luopumaan turhista pullista, pitsoista ja pastoista.

Samalla asiantuntijat pääsisivät keskustelemaan siitä, miten hiilihydraateista saatavaa energiaa voisi korvata muilla ravintoaineilla niin, ettei elimistölle aiheutettaisi vahinkoa.