Suomen kansantalous on parhaillaan murroksessa, sillä perinteinen elinkeinorakenteemme heikkenee nopeasti. Jos taloutta ei saada kasvuun eikä uusia työpaikkoja synny, hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus on vaarassa.

Onneksi tilanteen vakavuus on viime aikoina tunnustettu. Maan hallitus on tarttunut haasteeseen käynnistämällä monia toisiaan tukevia selvityksiä ja hankkeita. Myös tällä sivulla on viime viikkoina keskusteltu talouskasvun puitteista. Keskustelu parantaa valmiuttamme etsiä uusia keinoja kasvun vauhdittamiseen. Toimintaympäristömme muuttuu niin paljon, ettei perinteisiin keinoihin tukeutuminen enää riitä.

Talouskasvu ja työllisyys eivät voi enää rakentua muutaman suuryrityksen varaan, vaan tarvitsemme paljon nykyistä enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka haluavat kasvaa. Suomeen ei ole 30 viime vuoden aikana syntynyt yhtään yritystä, jonka liikevaihto olisi kasvanut miljardiluokkaan.

Monet maailman megatrendit, kuten Aasian talouskasvu, kaupungistuminen, digitalisoituminen, ilmastonmuutos ja ikääntyminen, avaavat lähivuosina suomalaisyrityksille paljon uusia mahdollisuuksia. Niihin tarttuminen vaatii, että erikokoiset yritykset tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja myös julkisen sektorin kanssa. Suuret yritykset voisivat monessa tapauksessa toimia kanavana pienten yritysten kansainvälistymiselle.

Hyvä esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä on Kemiran Sweet-hanke. Kemira on kutsunut muut suomalaiset vesiteknologian yritykset ja VTT:n kehittämään yhdessä ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin.

Arvokas brändikin voi toimia alustana monen vähemmän tunnetun yrityksen kansainvälistymiselle. Rovion Angry Birdsistä on tulossa tärkeä jakelukanava ja kumppani monelle suomalaisyritykselle. Esimerkiksi leikkipaikkavälineitä valmistava Lappset on mukana rakentamassa Angry Birds -teemapuistoja Kiinaan.

Myös julkisen sektorin haasteet voidaan nähdä uusina liiketoiminnan mahdollisuuksina. Useimpien kehittyvien maiden kehitys ei voi jatkua tasapainoisena, elleivät ne panosta merkittävästi ekologiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Cleantech-ratkaisujen lisäksi nämä maat ovat erittäin kiinnostuneita Suomen osaamisesta etenkin koulutuksessa.

Edellä kuvattuja kehitysmahdollisuuksia voidaan tukea merkittävästi muodostamalla Team Finland -verkosto, jonka perustamista Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin viime vuonna asettama työryhmä vastikään ehdotti, ja nostamalla sen osaaminen johtavalle tasolle. Tällä tavoin kaikki julkisen sektorin vientiä ja kansainvälistä toimintaa edistävät organisaatiot saadaan ponnistelemaan asiakaslähtöisesti yhteisten tavoitteiden puolesta.

Myös kasvun mallimme on muututtava. Perinteisesti on ajateltu, että sosiaalinen ja ekologinen kestävyys hidastavat tai jopa estävät talouskasvua. Näin ei kuitenkaan ole. Harvardin yliopiston professori Michael Porter on todennut, että "maailman pelastaminen" voi olla hyvä bisnes.

Esimerkiksi yksi maailman suurimmista kulutustavarayrityksistä, Procter & Gamble, on todennut, että sen itselleen asettamat tiukat sosiaaliset ja ekologiset tavoitteet ovat parantaneet paitsi yrityksen mainetta myös sen kilpailukykyä ja tulosta. Monet suomalaisetkin yritykset, kuten Kone ja Outotec, ovat huomanneet, että ympäristövastuuseen panostaminen parantaa kilpailukykyä.

Kestävä talouskasvu vaatii, että luonnonvarojen käyttöä tehostetaan. Jos emme onnistu irrottamaan talouskasvua luonnonvarojen kulutuksesta, niukkenevien raaka-aineiden hinnat nousevat arvaamattomasti.

Resurssien tehokkaampi käyttö mahdollistaa myös uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Tavara kannattaa tehdä kestävämmäksi, jos sen hyödyn voi myydä palveluna. Esimerkiksi ranskalainen Michelin tutkii parhaillaan mahdollisuutta myydä autoilijoille renkaiden sijasta turvallisuutta.

Jotta kaikki tämä olisi mahdollista, meidän on kehitettävä jatkuvasti osaamistamme. Yliopistouudistus oli tämän kehityksen ensimmäinen askel. Vankka perustutkimus, edistyksellinen soveltava tutkimus ja innostava opetus yhdistettynä tiiviiseen vuorovaikutukseen yritysten kanssa ovat maamme kilpailukyvyn ja yritysten kasvun edellytysten luomisessa keskeisiä tavoitteita. Tätä työtä täytyy tukea kaikin tavoin.

Meillä on aiia mahdollisuuksia ja osaamista, mutta mitä muuta kasvun vauhdittaminen vaatii?

Mielestämme kasvu ja menestys ovat viime kädessä kiinni johtamisesta, yhdessä tekemisestä ja näin syntyvästä oikeasta asenteesta. Nämä tekijät selittävät pitkälti Nokian 1990-luvun ennennäkemättömän kasvun samoin kuin Koneen etenemisen eri kehitysvaiheissa ja Rovion viimeaikaisen nousun.

Kaikkien näiden yritysten menestysresepti on ollut sama. Vahvan osaamisen lisäksi ne ovat uskaltaneet asettaa kunnianhimoiset globaalit tavoitteet ja sen jälkeen ryhtyneet toteuttamaan niitä yhdessä positiivisella asenteella ja periksi antamatta.

Vaikka peliosaaminen on ollut Rovion liiketoiminnan lähtökohta, sen menestys on ennen kaikkea kiinni "think big and bold" -asenteesta. Rovio tajusi jo varhain, että peli on sille vain väline valloittaa miljoonien ihmisten sydämet ja luoda maailmanlaajuinen brändi.

Rovio onkin loistava esimerkki rohkean asenteen voimasta. Mikseivät suomalaiset yritykset laajemminkin voisi tavoitella markkinoita nopeampaa kasvua? Vaikka kasvunäkymät lienevät varsinkin Euroopassa pitkään vaatimattomat, suomalaiselle osaamisella on maailmanmarkkinoilla merkittäviä mahdollisuuksia.