Pääkirjoitus: Kenraali Makarov alensi keskustelun rimaa

 |   | 
 
Helsingin Sanomat

Venäjän asevoimia komentava kenraali Nikolai Makarov on pitänyt viime kuukausina puheita, joissa hän on varoittanut Venäjän mahdollisista toimista Yhdysvaltain ja Naton kehittämää ballistista ohjustorjuntajärjestelmää vastaan. Puheita on pidetty oireena Venäjän ja lännen suhteiden viilenemisestä.

Tiistaina Helsingissä pitämässään puheessa Makarov toisti aiempia teemojaan mutta ulotti kriitiikin myös EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön, Suomen Nato-yhteyksiin ja puolustusvoimien toimintalinjaan.

Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenille pidetty puhe jätti jälkeensä melkoista hämmennystä siitä, mikä Makarovin viesti oikein oli. Rauhoittelevat kuvaukset Venäjän toiminnasta ja asevoimien tilanteesta olivat melkoisessa ristiriidassa sen kanssa, että Makarov selvästi laski rimaa Suomen turvallisuuspolitiikan kommentoinnissa. Ärhäkkäimmät osat oli ilmeisesti lisätty puheen alkuperäiseen tekstiin.

Yhtäällä Makarov sanoi, että Euroopan sotilaspoliittinen tilanne on vakaa eikä Venäjä muodosta minkäänlaista sotilaallista uhkaa Suomelle. Toisaalta hän arvioi, että Suomen lisääntynyt osallistuminen Naton järjestämiin sotaharjoituksiin voi aiheuttaa jopa sotilaallisen uhan Venäjälle.

Sotilaallisen yhteistyön lisääntyminen Suomen ja Venäjän välillä sen sijaan lujittaisi koko Euroopan rauhaa ja turvallisuutta, Makarov sanoi.

Venäläiskenraali moitti myös Suomen tukea Abhasian ja Etelä-Ossetian liittämiselle takaisin osaksi Georgiaa, josta ne ilmoittivat itsenäistyneensä Georgian ja Venäjän lyhyen sodan yhteydessä elokuussa 2008. Tuki Georgian alueelliselle yhtenäisyydelle on EU:ssa moneen kertaan vahvistettu yhteinen kanta.

Yllättävin kohde Makarovin arvostelulle oli Pohjoismaiden puolustusyhteistyön järjestö Nordefco, jota on aiemmin arvosteltu lähinnä tehottomuudesta.

Suomi sai Makarovilta moitetta myös maan itäosissa järjestetyistä sotaharjoituksista, joille hän ei nähnyt perusteita.

Erikoisen puheen taustalta löytyy vaikuttimia Venäjän sisäpolitiikasta, laajemmin Euroopasta ja myös Suomesta. Makarovin puhe ei ole Venäjän linja, mutta se on linjan osa. Venäjän yleisesikuntapäällikkönä Makarov kuuluu presidentti Vladimir Putinin vallan piiriin.

Toukokuussa presidentiksi palannut Putin on antanut useita viestejä siitä, että Venäjän linja ei ole ainakaan pehmenemässä sen enempää sisä- kuin ulkopolitiikassakaan. Kansainvälisesti tärkein vastapuoli on jälleen Yhdysvallat.

Makarov on pitänyt puheissaan esillä kiistakysymyksiä. Kiistojen merkitys täsmentyy, kun myös Putin ottaa niihin kantaa.

Yhden säpsähdyksen Helsingissä aiheutti Makarovin aiemminkin näyttämä kartta, joka esittää Venäjän ehdottamaa sektorijakoa mahdollisessa ohjuspuolustuksen yhteistyössä. Kartan mukaan Venäjän ohjustorjunta kattaisi sen varsinaisen vastuualueen lisäksi Suomen, kaikki Baltian maat sekä osia Ruotsista, Puolasta ja Norjasta.

Kartalla ei ole käytännön merkitystä, koska ainakaan sen pohjalta ohjustorjuntayhteistyö ei etene, mutta se herättää mielikuvia Venäjän etupiiriajattelusta. Se ei ehkä ole vahinko.

Vastaavasti Makarov esitti hämmentävän määrän läntisiä yhteistyöhankkeita ongelmina Venäjälle. Ilmeisesti Venäjän sotilasjohdon silmin kaikki yhteistyö vahvistaa lopulta Natoa ja Euroopan suhteita Yhdysvaltoihin.

Helsingissä pidetyn puheen yleisö ei ollut pelkästään Suomessa vaan laajemmin Euroopassa. Putinin hallintoa seurataan tarkkaan, koska sen toimintalinjasta on epävarmuutta.

Hetki voi tuntua otolliselta pyrkimyksille vaikuttaa Eurooppaan. Eurooppa näyttää talouskriisissään heikolta ja vaikutuksille alttiilta.

Makaroville on saattanut syntyä myös käsitys, että hän voisi vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Suomessa kannattaa ehkä miettiä, mistä sellainen vaikutelma on voinut tulla.

Reaktioissaan Makarovin nuhteisiin valtaosa suomalaispoliitikoista niin oppositiossa kuin hallituksessakin painotti, että Suomi tekee puolustusratkaisunsa itse omien etujensa nojalta.

Puhe saattoi kasvattaa Naton kannatusta ainakin hetkellisesti. Ne, jotka ovat olleet huolissaan mahdollisista uusista puolustusmenojen säästöpaineista, saattoivat jopa huokaista helpotuksesta.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
20.6.2013