Kirjallisuuden tekijöiden arvokas työ on turvattava

 |   | 
 
Eero Heinäluoma ja Laila Hirvisaari
Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit.

Niukkoinakin aikoina pitää huolehtia siitä, että Suomen kirjallinen kulttuuri säilyy elinvoimaisena.

"Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo. Minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni." Näin kirjailija Pentti Saarikoski kuvasi suomen kielen merkitystä itselleen.

Kieli on tärkeä osa historiaamme. Sen avulla luomme yhteyden maailmaan ja muihin ihmisiin. Äidinkieli on korvaamaton osa ihmisen identiteettiä ja persoonaa.

J. V. Snellmanin kuuluisan toteamuksen mukaan kansakunta, joka ei tunne historiaansa, ei voi menestyä. Kieli säilyttää ja välittää yhteistä kulttuuriperintöämme käytössä muuttuen ja kehittyen.

Sivistysvaltion on tunnettava menneisyytensä. Tämän ymmärtää myös maamme nuoriso: keväällä 2014 kokoontunut yläkoululaisten Nuorten parlamentti kannatti selvin lukemin historian opetuksen säilyttämistä pakollisena. Suomen historia on myös suomen kielen ja kirjallisuuden historiaa.

Tänään keskiviikkona vietämme kirjallisuuden jokavuotista juhlaa, Kirjan ja ruusun päivää. Jos kieli voi muuttaa yhteiskuntaa, niin kirjat voivat muuttaa yksilöä.

Kirjallisuus avaa ajattelumme rajoja ja auttaa asettumaan muiden asemaan. Lukemalla opimme unelmista ja arvoista, etiikasta ja ihmisyydestä sekä sanojen ja tunteiden merkityksestä. Kirjat saavat meidät näkemään ja ymmärtämään maailmaa aivan uudella tavalla.

Tilastojen mukaan lukemisen suosio on laskenut lasten ja nuorten keskuudessa. Pisa-tutkimuksissa koululaistemme lukutaito on maailman huippua, mutta lukemisen ilo on vähäisempää.

Koko yhteiskunnan tulee kannustaa lapsia ja nuoria lukemisen ääreen ja tarjota heille mahdollisuus uppoutua tarinoiden maailmaan. Lukevasta lapsesta kasvaa kirjallisuutta arvostava aikuinen.

Juhani Aho, Minna Canth, Väinö Linna ja muut kirjailijamme ovat auttaneet ymmärtämään Suomea ja suomalaisia. Heidän tuotantoonsa voi tutustua myös kirjastoissamme.

Maamme kirjastolaitos on maailmanlaajuisessa vertailussa ainutlaatuinen. Kirjasto on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka ilmentää suomalaisen lukemisen tasa-arvoa. Jokaisella on yhteiskunnalliseen asemaan tai toimeentuloon katsomatta oikeus ja mahdollisuus päästä kirjojen ja lukemisen ääreen.

Kirjasto on suosituin kulttuuripalvelu. Suomessa lainataan enemmän kirjoja kuin muissa Pohjoismaissa. Kirjastolaitos on suomalaisen kansansivistyksen kivijalka. Sen voimavaroista tulee huolehtia myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kansakuntamme sivistys perustuu kotimaiseen kirjallisuuteen, ja se on monipuolisempaa kuin koskaan aiemmin. Suomen kaltaisella pienellä kielialueella myös laadukas käännöskirjallisuus on tärkeää.

Kirjat eivät synny tyhjästä. Jotta kielemme ja kulttuurimme voivat vastedeskin hyvin, on tärkeää huolehtia kirjallisuuden tekijöiden toimintaedellytyksistä.

Kirjailijoille kirjastolainoista maksettavat lainauskorvaukset ovat Suomessa äärimmäisen pieniä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lainauskorvausten nostamisesta pohjoismaiselle tasolle tulee tehdä selvä monivuotinen ohjelma.

On oikeudenmukaista ja kulttuurimme kannalta välttämätöntä, että kirjallisuuden tekeminen kannattaa. Tässä keskeinen rooli on tekijänoikeuksilla. Kirjailijoiden toimeentulo on niiden varassa.

On yhteinen tehtävämme huolehtia siitä, että kirjallinen kulttuurimme säilyy elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa.

Lähivuodet ovat suomalaisen kirjallisuuden juhlaa. Syksyllä Suomi on Frankfurtin kirjamessujen, maailman suurimman kirjallisuustapahtuman, teemamaa. Kotimaassa vietetään ensi vuonna kirjan vuotta, joka juhlistaa kirjaa ilon ja elämysten lähteenä.

Kirjallisuuteen liittyvät juhlallisuudet ovat Pentti Saarikoskea mukaillen ikkuna maailmaan, mutta talossa tulee olla kestävät seinät kirjallisuuden tekijöille ja lukijoille.

Kirjallisuuden kautta välittyvä kieli on kansakuntamme muisti. Identiteettimme rakentuu sen varaan. Tiukassakin taloustilanteessa meidän tulee huolehtia kirjallisesta sivistyksestämme. Suomalaista kulttuuria ei voi ulkoistaa.

Eero Heinäluoma ja Laila Hirvisaari
Heinäluoma on eduskunnan puhemies (sd) ja Hirvisaari kirjailija.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset