Tänään alkavat Helsingin juhlaviikot päättävät runsaalla tarjonnallaan Suomen festivaalikesän.

Olisi kuitenkin perustellumpaa kuvata Juhlaviikkoja syksyn, talven ja kevään aloittajaksi, sillä sen vaikutukset eivät rajoitu vain elokuun loppuun. Monitaidefestivaalin tärkeimpiä tehtäviä on etsiä taiteenaloille uutta yleisöä ja tilaisuuksille uusia tapahtumapaikkoja.

Huvila-teltta rakennettiin juuri Juhlaviikkoja varten. Festivaalin tapahtumat ovat innostaneet taiteilijaryhmiä katsomaan myös aiemmasta tehtävästään poistuneita tiloja uusin silmin.

Uuden löytäminen on ollut myös yleisön oikeus. Moni varaa jo etukäteen mielessään itselleen aikaa osallistua kulttuuritapahtumiin kesän ja syksyn taitteessa. Koottu markkinointi ja yhteiset tiedotuskanavat auttavat löytämään esiintyjiä ja taiteenlajeja, jotka muuten jäisivät katveeseen.

Taiteiden yö taas on hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka idea on siirtynyt muihin kaupunkeihin sekä taiteen ulkopuolelle tieteeseen ja kaupallisiin tarkoituksiin. Helsingissä Taiteiden yö on joutunut, onneksi, koko ajan uusiutumaan. Samalla se on levinnyt uusiin kaupunginosiin ja muodostunut Juhlaviikoilla yhä enemmän koko kaupungin tapahtumaksi.

Juhlaviikot ovatkin tapahtuma, jonka perusajatuksena ei ole toistua vuodesta toiseen samanlaisena. Sillä on erityinen jatkuvan uusiutumisen velvoite. Se antaa oikeuden riskinottoon.

J uhlaviikot täyttää vuosittain samaa tehtävää kuin harvoin Helsingin kohdalle osuvat teemavuodet.

Valinta yhdeksi Euroopan vuoden 2000 kulttuuripääkaupungeista innosti sekä päättäjiä että taiteilijoita kokeilemaan uutta. Tämänvuotinen designpääkaupungin titteli toistaa saman mutta hiukan uudesta näkökulmasta. Helsingin 200-vuotisjuhla maan pääkaupunkina on antanut vauhtia jonossa olleille remonteille ja julkaisuille.

Hetkellinen panostaminen kulttuuriin jonkin teeman ja tapahtuman merkeissä näkyy siis myös loskaisen syksyn arjessa.