Kuntavaaleissa äänestäjät arvioivat puolueita ja ehdokkaita osin eri perustein kuin eduskuntavaaleissa. Tuoreimmassa HS-gallupissa (HS 7. 7. ja 9. 7.) puolueiden kuntavaali- ja eduskuntavaalikannatuksen väliset erot ovat kuitenkin pieniä.

Kuntavaaleissa kokoomusta äänestäisi tasan 22 prosenttia vastaajista, eduskuntavaaleissa 21,7 prosenttia. Sdp:lle äänensä antaisi kuntavaaleissa 20,9 ja eduskuntavaaleissa 20,4 prosenttia. Keskustaa äänestäisi kuntavaaleissa 16,4 prosenttia, eduskuntavaaleissa taas 15,9 prosenttia.

Kokoomuksen ja keskustan kuntavaalikannatus on laskussa, Sdp:n nousussa. Muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, mutta signaali on huolestuttava etenkin puheenjohtajavalintansa takia paljon esillä olleen keskustan kannalta. Tutkimusjakson alkupuolella keskustan puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä ei ole ainakaan vielä saanut keskustan taakse uusia äänestäjiä, eikä keskustan vaalivalttina pidetty kuntauudistuksen arvostelukaan ole kasvattanut kannatusta.

Sipilä arvioi itse, että kannatusluvut muuttuvat vasta kesän jälkeen. Silloin aikaa kannatuksen kääntämiseen uuteen nousuun ennen lokakuun kuntavaaleja on kovin vähän.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa keskustaan luotti 20,1 prosenttia äänestäjistä. Vaikka valtakunnalliseen otantaan perustuva mittaus saattaa jättää osan kuntavaalikannatuksesta piiloon, 20 prosentin rajapyykki näyttää keskustalle nyt kovin kaukaiselta.

Perussuomalaisten gallupkannatuksessa ero vaalien välillä on suurin: eduskuntavaaleissa tutkimus lupaa puolueelle 15,3 prosentin kannatusta, kuntavaaleissa 12,9 prosentin. Tulos on heikko verrattuna eduskuntavaalien 19,1 prosentin jytkyyn mutta erittäin hyvä, jos vertailukohtana on edellisten kuntavaalien 5,4 prosentin kannatus.

Perussuomalaisten kuntavaalikannatus on nyt suurempi kuin kuukautta aiemmin tehdyssä mittauksessa, ja puoluetta voi auttaa kannattajien kasvanut puolueuskollisuus. Puolueestaan erittäin varmoja on eniten perussuomalaisten äänestäjissä, 51 prosenttia. Sosiaalidemokraatteja lukuun ottamatta muiden puolueiden kannattajat ovat aiempaa epävarmempia.

Jotta perussuomalaiset voisivat realisoida kasvunsa kuntavaaleissa, he tarvitsevat paljon uusia, vetovoimaisia ehdokkaita. Nopeasti kasvavan puolueen ehdokasasetteluun liittyy myös riskejä, kuten eduskuntavaaleissa nähtiin.