Hallituksen kaavailema kuntauudistus puhuttaa sekä maakunnissa että eduskunnassa. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) jatkaa maakuntakierrostaan. Keskiviikkona oli vuorossa Keski-Pohjanmaa.

Eduskunta pääsee keskustelemaan kuntauudistuksesta jälleen maaliskuussa, tällä kertaa keskustan välikysymyksen pohjalta. Keskusta jätti välikysymyksensä keskiviikkona. Se ei huoli välikysymykseen mukaan toista oppositiopuoluetta perussuomalaisia. Keskustan kritiikki perustuu ajatukseen, että suuri ei ole automaattisesti kannattavaa.

Kuntaliitoksia tarvitaan, koska monessa kunnassa verotulot eivät riitä tarvittavien palvelujen tuottamiseen. Kehitys menee vain huonompaan sitä mukaa kuin väestö vanhenee. Myös väestöliike vie samaan suuntaan: työikäinen väestö muuttaa kasvukeskuksiin, ja syrjäseuduille jäävät palveluja tarvitsevat eläkeläiset.

Pakonomainen kajoaminen kuntarakenteeseen on arka aihe, sillä kuntalaisuus on eräs tekijä, jonka varaan yksilö rakentaa identiteettiään.

Tuoreen HS-gallupin mukaan puolet kansasta on sitä mieltä, että kuntien määrää sietää vähentää. Ajatusta vastustaa runsas neljännes väestöstä. Sen sijaan virkamiesten esitystä noin 70 kunnasta kannattaa vain 16 prosenttia kansasta.

Kuntien määrän puolittaminen runsaasta 300:sta noin 150:een saa taakseen enemmistön. Kansa on siis valmis muutoksiin muttei niin dramaattisiin kuin virkamiehet ovat esittäneet.

Suunnitelma osui opposition kannalta nappiin sekä sisällöltään että ajoitukseltaan. Kuntarakennelaki annettaisiin eduskunnan pureskeltavaksi ensi syksynä, ja voimaan se tulisi ensi vuoden alussa. Kuntien kohtalosta käytäisiin siis eduskunnassa keskustelua juuri kuntavaalien alla. Päätökset liitoksista tehtäisiin vuoden 2014 loppuun mennessä.

Oppositiossa olevat keskusta ja perussuomalaiset saavat hallituksen esityksestä syyn oppositiopolitiikalleen. Ainakin on aihe, josta hallitus ja oppositio ovat aidosti eri mieltä. Kaiken lisäksi oppositiopuolueiden kannatus on vankinta juuri niissä vähäväkisissä kunnissa, joita kaavaillaan sulautettaviksi suureen keskuskuntaan.

Samaan aikaan tuhansien keskustalaisten kunnalliset luottamustehtävät ovat vaakalaudalla. Keskusta on yhä ylivoimaisesti suurin kuntapuolue: sillä on yli 3 500 kunnanvaltuutettua. Kokoomuksella ja Sdp:llä on kummallakin hivenen yli 2 000 valtuutettua.

Keskustan johtajat – siis muutkin kuin Paavo Väyrynen – aikovat kiertää pitkin maakuntia värväämässä kuntavaaliehdokkaita ja luomassa taisteluhenkeä vaaleihin. Ei ole vaikea arvata, mistä niissä tapaamisissa puhutaan.

Kuntaliitoksia ei vastusteta vain maakunnissa. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä voi tulla kuntauudistuksen vaikeimpia koettelemuksia. Pääkaupunkiseudun kuntapäättäjien olisi jo aika ruveta katsomaan koko alueen eikä pelkkää oman kunnan etua.

Hallituspuolueet ovat maanitelleet oppositiota mukaan valmisteluun. Oppositio on sanonut ei kiitos valmiiseen pöytään.

Minkä vuoksi oppositio luopuisikaan kaikkien aikojen vaaliaseesta, jonka hallitus on antanut sen käsiin?

Hallituspuolueista varsinkin Sdp on korostanut, että lausuntokierroksella oleva esitys on virkamiesversio. Hallituksen kanta muotoillaan kuulemisten jälkeen.

Kunnissa on valiteltu, että hallitus on jättänyt perusteellisen vastauksen antamiseen kovin vähän aikaa. Lausuntojen on oltava valmiita huhtikuun puoliväliin mennessä. Keskustan mielestä kuulemiskierros on pelkkää teatteria.

Kuntauudistus antaa kaikki ainekset todella kiihkeään kuntavaalikampanjaan. Nyt ei päästä keskustelemaan ainoastaan palvelujen tasosta ja järjestämisestä vaan kussakin yksittäisessä kunnassa myös koko kunnan olemassaolosta.

Kunnissa tosin päätetään vain vapaaehtoisista liitoksista. Valtio eli hallitus voi käyttää pakkoakin.

Ties vaikka kuntavaalien äänestysaktiivisuuskin paranisi.