Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on ollut ministerinä myönteinen yllätys. Hänellä on rohkeutta ja kykyä puhua kiistanalaisistakin asioista tavoitteellisesti ja selkeästi.

Perjantaina Kyllönen pani liikkeelle hankkeen, jolla voi olla laajat seuraukset. Hän asetti Nokian hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johdolla korkean tason työryhmän selvittämään tiemaksuja. Ryhmällä on myös vahva valtiovarainministeriön tuki.

Suomi on Länsi-Euroopassa lähes ainoa maa, jossa ei kerätä minkäänlaisia tiemaksuja. Sen sijaan polttoaine- ja autoveroina kerätään vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa.

Tiemaksuihin liittyy tärkeitä näkökohtia. Ensinnäkin liikenneväylähankkeiden rahoitus vaatii uudenlaista ajattelua. Perinteinen suora valtion budjettirahoitus ei enää kata tarpeita. Tiemaksut ovat keino kerätä välttämättömiä varoja teiden käyttäjiltä.

Toinen näkökohta liittyy ilmasto- ja yhdyskuntapolitiikkaan. Tiemaksujen avulla pystytään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vaikuttamaan ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Muun muassa Tukholmassa ja suurkaupunki Lontoossa ruuhkamaksuilla on saatu paljon hyvää aikaan.

Kolmanneksi tiemaksujärjestelmään liittyvää paikannustekniikkaa voitaisiin käyttää älykkään liikennepolitiikan välineenä. Hyvä esimerkki tarpeesta on eilinen, kun pääkaupunkiseudun tuloväylät tukkeutuivat lukuisista kolareista. Paikannustekniikan avulla tieto tällaisista tukoksista voitaisiin nopeasti välittää liikenteessä eteenpäin.

Lisäksi tiemaksujärjestelmän rakentamisella on myös elinkeinopoliittinen ulottuvuus. Suomessa on jo noin 40 yrityksen ryhmä, joka valmistaa tarkoitukseen sopivaa tekniikkaa ja palveluita.

Älykkääseen järjestelmään investoiminen ja sen käyttöönotto vahvistaisivat suomalaista teknistä osaamista.