Naisten turvallisuutta on parannettava kaikin tavoin

 |   | 
 
Michelle Bachelet © IPS
Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia. Noin 4 500 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit.

Naisten ottaminen mukaan poliittiseen päätöksentekoon ja turvallisuusriskien kartoittamiseen auttaa vähentämään tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Maailmassa ei ole yhtään kaupunkia tai maata, jossa naiset ja tytöt voisivat elää vapaina väkivallan pelosta. Viime vuonna esille nousi erityisesti kaksi tapausta, joiden synnyttämä järkytys levisi ympäri maailmaa: tyttöjen koulutusta puolustavan pakistanilaisen koulutytön Malalan ampuminen ja 23-vuotiaan opiskelijan joukkoraiskaus linja-autossa New Delhissä. Joka puolella maailmaa sattui lukemattomia muita tapauksia, jotka eivät päätyneet otsikoihin.

Naiset ja tytöt voivat joutua seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteeksi niin kävellessään kadulla, matkustaessaan julkisilla liikennevälineillä, kulkiessaan kouluun kuin käydessään kauppaa toreilla. Tämä rajoittaa naisten vapautta opiskella, työskennellä, osallistua politiikkaan ja nauttia omasta asuinalueestaan.

Vaikka naisiin ja tyttöihin julkisissa tiloissa kohdistuva väkivalta ja häirintä on yleistä, siihen puuttuminen on laiminlyöty laajasti. Vain harvat lait ja käytännöt tarttuvat ongelmaan.

Helmikuussa Dublinissa esiteltiin YK:n tasa-arvojärjestön (UN Women) sekä YK:n asumis- ja yhdyskuntajärjestön (UN Habitat) käynnistämä hanke maailman kaupunkien turvallisuuden parantamiseksi.

Hankkeella oli alun perin viisi pilottikaupunkia: Kairo Egyptissä, Kigali Ruandassa, New Delhi Intiassa, Quito Ecuadorissa ja Port Moresby Papua-Uudessa-Guineassa. Nyt se on laajentunut jo yli 20 kaupunkiin ja laajenee edelleen.

Kaupungit ovat erilaisia ja vaativat paikallisia ratkaisuja. Tämä voidaan saavuttaa selvityksillä, joiden tekemiseen paikalliset ihmiset otetaan mukaan. Kaupungit ovat ryhtyneet lisäämään turvallisuutta muun muassa parantamalla valaistusta sekä katujen ja rakennusten suunnittelua, kouluttamalla poliiseja ja palkkaamalla enemmän naisia poliiseiksi.

New Delhissä tehty selvitys osoitti, että naisten ja tyttöjen häirintään vastattiin yleisesti pitämällä heidät kotona. Eräs tyttö kertoi: "Jos kertoisimme vanhemmillemme poikien häirinneen meitä, he sanoisivat, että se on meidän syymme. Vanhempamme saattaisivat jopa estää meitä poistumasta talosta."

Tämänkaltaiset havainnot kannustavat toimimaan, sillä naisten ja tyttöjen pitäminen kotona ei ratkaise ongelmia. Asukkaat ovat organisoineet ryhmiä, jotka pyrkivät lisäämään tietoa, raportoimaan rikoksista ja työskentelemään viranomaisten kanssa edistääkseen yleistä turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Quitossa naisia rohkaistiin kertomaan kokemuksistaan Kirjeitä naisilta -kampanjalla. Lisäksi naisten väkivallan poistamista koskevaan määräykseen sisällytettiin myös julkisissa tiloissa tehty väkivalta.

Port Moresbyssa Papua-Uudessa-Guineassa 55 prosenttia naispuolisista torimyyjistä kertoi kokeneensa edellisen vuoden aikana väkivaltaa. Väkivallan vähentämiseksi paikalliset viranomaiset tekevät yhteistyötä naismyyjien yhdistyksen kanssa.

Kairossa maan hallitus hyväksyi turvallisuuden arviointijärjestelmän, jonka avulla paikalliset naiset tunnistavat asuinalueensa turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, mitä hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa.

Rio de Janeirossa turvallisuusriskejä selvitetään kaupungin kymmenessä vaarallisimmassa slummissa. Naiset ja nuoret tytöt käyttävät älypuhelimiaan kartoittaakseen turvallisuusriskejä, kuten infrastruktuurin ja palveluiden puutteita sekä pimeitä kulkureittejä. Näitä havaintoja käytetään ratkaisujen kehittämiseen.

YK:n tasa-arvojärjestö tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa löytääkseen ratkaisuja, joissa mobiilitekniikkaa voitaisiin käyttää apuna häirinnän ja väkivallan lopettamisessa. Uusia ratkaisuja odotetaan myös yhteistyöstä, jota järjestö tekee kaupunkien ja paikallishallintojen kanssa.

Kaupunkien turvallisuuden lisääminen vaatii yhteistyötä asukkaiden, hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Kun naiset otetaan mukaan päätöksentekoon, kaupunkien hallinnot pystyvät paremmin takaamaan asukkaiden turvallisuuden.

Michelle Bachelet
Kirjoittaja on YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin pääjohtaja ja Chilen entinen presidentti.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
18.5.2013