Helsingin Sanomien teettämä mielipidetiedustelu kertoo, että kokoomuksen presidenttiehdokkaalla Sauli Niinistöllä on selvä etumatka vihreiden presidenttiehdokkaaseen Pekka Haavistoon nähden. HS-gallupissa 64 prosenttia kantansa kertoneista sanoi äänestävänsä presidentinvaalin toisella kierroksella Niinistöä ja 36 prosenttia Haavistoa.

TNS Gallupin toteuttaman mielipidetiedustelun virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Viimeiset kyselyt tehtiin sunnuntaina. Noin neljännes vastaajista ei kertonut kantaansa.

HS-gallupin mukaan Niinistön taakse on asettumassa myös suurin osa niistä, jotka kannattivat ensimmäisellä kierroksella keskustan Paavo Väyrystä, perussuomalaisten Timo Soinia, Rkp:n Eva Biaudet'ta tai kristillisdemokraattien Sari Essayahia. Erityisen vahvaa Niinistön tuki on Essayhin, Soinin ja Väyrysen kannattajien joukossa. Biaudet'n kannattajat jakautuvat tasaisemmin Niinistön ja Haaviston tukijoihin.

Haaviston takana taas ovat häntä ensimmäisellä kierroksella äänestäneiden ohella yksiselitteisesti ainoastaan ne, jotka äänestivät vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä. Mielenkiintoista on, että Sdp:n Paavo Lipposta äänestäneiden kannat jakautuvat lähes tasan: 49 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Haavistoa ja 51 prosenttia Niinistöä.

HS-gallup antaa myös viitteitä siitä, että presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella esimerkiksi Niinistön kannattajat eivät juuri taktikoineet pudottaakseen vaikkapa Väyrysen jatkosta. 94 prosenttia Niinistön tukijoista äänesti häntä jo ensimmäisellä kerroksella.

Niinistö on suosituin niin naisten kuin miestenkin parissa, mutta ero on silti selvä: peräti 72 prosenttia miehistä kertoo äänestävänsä Niinistöä, kun naisista Niinistöä tukee 56 prosenttia.

Niinistön kannatus on sitä vahvempaa, mitä iäkkäämpien ihmisten kantoja kysytään. Vain nuorimmassa ikäluokassa, 18–24-vuotiaiden parissa, Haavisto on Niinistöä suositumpi.

Haavisto ei ole missään osassa maata suositumpi kuin Niinistö; parhaiten hän menestyy Uudellamaalla ja ehkä hieman yllättäen Itä-Suomessa. Haaviston kannatus kasvaa koulutustason mukana, joskaan enemmistöä Haavisto ei saa missään ryhmässä tälläkään jaottelulla.

Åbo Akademin tekemän verkkokyselyn mukaan Haaviston kannatus on Niinistöä suurempi suomenruotsalaisten parissa: vajaat 60 prosenttia kantansa ilmoittaneista äänestäisi Haavistoa.

HS-gallup piirtää ehdokkaille selvät kannattajaprofiilit. Ehdokkaiden ero näkyy selvimmin, kun katsoo, missä Haaviston suosio on suurin: pääkaupunkiseudulla, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien, ruotsinkielisten, nuorten sekä naisten ja akateemisesti koulutettujen parissa.

Poliittinen jakauma heijastaa hyvin johtavien poliitikkojen toisen kierroksen ehdokkaisiin ottamia kantoja: Niinistöä ovat ilmoittaneet tukevansa tai äänestävänsä perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Rkp:n puheenjohtajat. Haavistoa ovat ilmoittaneet äänestävänsä Rkp:n ehdokas Biaudet sekä vasemmistoliiton ehdokas ja puheenjohtaja Arhinmäki. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja ehdokas Paavo Lipponen eivät ole kertoneet kantojaan, mutta kolme demariministeriä – Jukka Gustafsson, Maria Guzenina-Richardson ja Krista Kiuru – ovat asettuneet tukemaan Haavistoa.

Tänään alkaa presidentinvaalitaiston loppusuora, kun ehdokkaat kohtaavat kello 17 Helsingin Sanomien ja Nelosen uutisten järjestämässä väittelyssä Sanomatalon Mediatorilla. Siitä alkaa kolmen televisioväittelyn sarja.

Tähän mennessä ehdokkaita on läpivalaistu asettamalla heidät kuvitteellisiin päätöksentekotilanteisiin ja panemalla heidät väittelemään ajankohtaisista teemoista. Heidän puolisoistaan on kerrottu laajasti.

Nyt on vielä mahdollisuus pohtia, millaisia kansakunnan johtajia he olisivat: mitkä ovat heidän henkilökohtaiset luonteenpiirteensä ja arvonsa.

Pystyvätkö he tarvittaessa nousemaan päivänkohtaista yleistä mielipidettä vastaan, jos he näkevät, että se on kansakunnan edun nimissä tarpeen?

Mikä heitä elähdyttää? Mistä he ammentavat henkiset voimavaransa, ja millaiset hetket ja tapahtumat ovat muokanneet voimakkaimmin heidän yhteiskunnallista ajatteluaan ja arvomaailmaansa?

Juuri henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan ja ratkaisuillaan Suomen kohtalonhetkien presidentit ovat jättäneet vahvat jälkensä kansakunnan historiaan.