Kun heräät aamulla, suhtaudutko päivän haasteisiin myönteisen toiveikkaasti ja uteliaasti? Tunnetko koulussa itsesi päteväksi, vireäksi ja varmaksi? Pystytkö illalla irrottautumaan koulutyöstä ja rentoutumaan? Onko nukahtaminen helppoa? Moni nuori vastaa näihin kysymyksiin epäröivästi.

Opetushallituksen uusi raportti osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat muiden maiden nuoria kuormittuneempia eivätkä viihdy koulussa. Kansainvälisesti Suomi sijoittui heikoimpaan kolmannekseen, kun muut Pohjoismaat olivat kärkijoukossa.

Tulos on hälyttävä. Nuoruudessa tapahtuu paljon muutoksia, mutta näyttää siltä, että suomalainen koulu vastaa näihin muuttuviin tarpeisiin huonosti. Nuorelle tärkeitä olisivat vaikutuskanavat, yhteisöllisyys ja osallisuus, mutta valitettavasti koulu antaa niihin vain vähän mahdollisuuksia. Tämä on yksi keskeisistä syistä siihen, että nuorten kouluinto vähenee ja uupumus lisääntyy. Uhkana on menettää kokonainen sukupolvi.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (13. 8.) kysyttiin, mitä peruskoulusta tulisi saada työelämässä oppimisen eväiksi. Keskeisin asia on oppimisen ilo. Nyt koulua vaivaa kiireen ilmapiiri, joka altistaa uupumukselle. Moni nuori uupuu etenkin lukiossa. Finedu-pitkittäistutkimuksemme uusimmat tulokset osoittavat, että tytöt tuntevat lukiossa yhä enemmän riittämättömyyttä, vaikka menestyisivät hyvin. Lukion lopussa yli 20 prosenttia tytöistä on uupuneita.

Lukiossa paineet lisääntyvät ylioppilaskirjoitusten vuoksi. Jos oppilas stressaantuu yläasteella, stressi kasvaa lukiossa entisestään. Sitä vastoin ammattikoulussa paineet hellittävät. Menestyksen tavoittelu uuvuttaa erityisesti tyttöjä. Yli puolet lukiolaistytöistä pitää koulutyön määrää liian suurena. Poikien vastaava luku on noin 40 prosenttia.

Uupuneet tuntevat, etteivät he saa apua opiskeluun liittyvissä asioissa koulusta eivätkä kotoa. Tutkimuksemme osoittaa, että mitä paremmin koulussa on saatavissa aikuisten tukea, esimerkiksi psykologipalveluja, sitä harvemmat nuoret kärsivät uupumuksesta. Nyt koulut ovat karsimassa tukipalveluja.

Uupuneet näyttävät kaveripiirissä vahvistavan toistensa uupumista. Uupumus tarttuu erityisesti tyttöjen kesken. Kaveripiiri jakaa usein myös koulutuspolut. Seura tekee kaltaisekseen, mutta vielä enemmän nuoret hakeutuvat kaltaistensa seuraan. Uupuneet voivat toisaalta jäädä yksin, ja moni valittaakin yksinäisyyttä.

Myös vanhempien uupumus voi tutkimustemme mukaan siirtyä nuorille. Uupumus ja erityisesti riittämättömyyden tuntemukset altistavat tyttöjä masennukselle. Pojat sen sijaan kyynistyvät lukion kuluessa. Kyynisyys voi johtaa edelleen kielteiseen asenteeseen yhteiskuntaa kohtaan ja syrjäytymiseen.

Joka päivä keskimäärin neljä nuorta jää mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna eläkkeelle jäi mielenterveysongelmien vuoksi 1 569 alle 30-vuotiasta. Masennus oli eläkkeen syynä 513 nuorella. Luku on murskaava.

Lukiolaisten uupumus viivästyttää jatko-opintoja, kun kirjoitusten jälkeen pitäisi pyrkiä eteenpäin yliopistoon. Joka vuosi yli puolet uusista ylioppilaista jää ilman opiskelupaikkaa. Vaihtoehtona on pitää välivuosi. Sen aikana nuori saattaa kuitenkin pudota systeemin ulkopuolelle, ja elämä voi mennä raiteiltaan.

Hengästystauko voi olla myös tarpeellinen. Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että yksi välivuosi vähentää nuoren uupumusta. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että välivuosi heikentää nuoren koulutustavoitteita ja -pyrkimyksiä. Erityisen hankalaa on, jos nuori ei seuraavanakaan vuonna pääse jatkokoulutukseen. Uhkana on menettää valtava määrä nuorten kapasiteettia.

Suomessa haasteena on, että opinnot aloitetaan myöhään ja yliopistotutkinnon suorittaminen kestää meillä OECD-maista pisimpään. Jopa puolet uusista korkeakouluopiskelijoista on yli 23-vuotiaita. Tutkimuksemme osoittavat lisäksi, että opintojen kuluessa korkeakouluopiskelijoiden uupumus lisääntyy ja innostus vähenee. Mitä innokkaille nuorille tapahtuu yliopistossa?

Polarisoituminen on yhteiskunnassamme vakava uhka. Hyvinvoivien lasten ja nuorten osuus kasvaa ja hyvinvointi vahvistuu. Mutta myös pahoinvoivien lasten ja nuorten määrä lisääntyy ja ongelmat vaikeutuvat. Kouluille uusia haasteita aiheuttavat esimerkiksi maahanmuuttajien määrän kasvu sekä naapurustojen ja alueiden eriarvoistuminen. Polarisaatiokehitys on selvintä juuri nuorten ikäryhmässä.

Opiskelijat tarvitsevat oikeudenmukaisen, luottamuksellisen ja arvostavan yhteisön, josta on hyvä ponnistaa työelämään. Tärkeää on löytää jokaisen nuoren vahvuudet ja tukea niitä aikuisuuteen siirryttäessä. Demokraattinen koulu voi toimia puskurina ja turvasatamana. Kouluinto kantaa eteenpäin elämässä ja koulutussiirtymissä.

Nivelvaiheisiin tulee panostaa, jotta nuori voi luoda uraan liittyviä saavutettavissa olevia tavoitteita ja varautua myös mahdollisiin vastoinkäymisiin. On oleellista, että ympärillä on tukiverkko. Ensimmäiset viikot uudessa opiskelupaikassa ovat opiskelijan kannalta tärkeitä. Onnistunut aloitus luo hyvän pohjan oppimisen ilolle.

Koulu-uupumus voidaan muuttaa innoksi tukemalla nuoren mahdollisuuksia tuntea, että hän saa aikaan tärkeitä asioita, pystyy vaikuttamaan asioihin eikä jää yksin. Keskeistä on vahvistaa nuoren itsetuntoa ja antaa oppimisen kipinä. Suomella ei ole varaa menettää yhtä sukupolvea.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston psykologian professori ja vieraileva professori Lontoon yliopistossa.