Suomessa joudutaan tarkastelemaan pakkokeinojen käyttöä terveydenhoidossa kahden eri tuomioistuimen päätösten jälkeen.

Suomi sai sakot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT), jonka mukaan Suomi loukkasi pakkohoitoon määrätyn potilaan oikeutta vapauteen ja yksityiselämään.

Kuopion hallinto-oikeus puolestaan katsoi, että Rääkkylän kunta on lainvastaisesti ulkoistanut virkamiesten päätösvaltaa, kun kunta ostaa koko perusterveydenhoitonsa yksityiseltä palveluntuottajalta. Lain mukaan pakkohoitolähetteitä voi kirjoittaa vain virkasuhteessa kuntaan oleva lääkäri.

Suomessa tahdon vastaiseen hoitoon on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan hoidon jatkamisesta päättää sairaalan ylilääkäri hoitavan lääkärin tarkkailulausunnon perusteella. Päätös menee myös hallinto-oikeuden käsittelyyn.

EIT:n mielestä hoidon jatkamispäätökseen tarvitaan myös riippumattoman ulkopuolisen psykiatrin arvio. Se estäisi mielivallan käytön pakkohoitoratkaisuissa.

EIT:n päätös on tulkinta ihmisoikeussopimuksesta, jossa ei sinänsä ole kerrottu yksityiskohtaisesti, millaisia lääkärinlausuntoja pakkohoitopäätöksissä tarvitaan. Tuomioistuimen ratkaisut kuitenkin ohjaavat lainsäädäntöä sopimuksen allekirjoittaneissa maissa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen viidennessä artiklassa määritellään tilanteita, joissa ihmiseltä voidaan laillisesti riistää vapaus. Listalla ovat myös mielenterveyssyyt.

Samassa artiklassa korostetaan myös sitä, että ihmisellä, jolta on riistetty vapaus, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä.

Ihmisoikeustuomioistuin puuttui samassa ratkaisussaan myös siihen, ettei potilas voinut valittaa päätöksestä, jonka nojalla häntä lääkittiin vastoin hänen tahtoaan.

Kotimaisessa kiistassa vuokralääkäriyrityksen lääkärien oikeudesta käyttää julkista valtaa on niin ikään kyse lain tulkinnasta.

Eduskunnan oikeusasiamies teki vuonna 2010 päätöksen, ettei esimerkiksi esitystä tahdon vastaisesta hoidosta tai poliisin virka-apupyynnöstä voi tehdä muu kuin virkasuhteessa kuntaan oleva lääkäri.

Asia tuli ajankohtaiseksi viime vuosikymmenellä, kun vuokralääkärien käyttö ja kokonaisten terveyskeskusten ulkoistaminen kiihtyivät.

Rääkkylän kunnassa Pohjois-Karjalassa koko kunnan sosiaali- ja terveystoimi on annettu yksityisen yrityksen hoitoon. Sen palveluksessa olevat lääkärit tekevät myös pakkohoitolähetteitä, jos kunnan palveluksessa oleva vastaava lääkäri ei ole paikalla.

Ensin asiaan puuttui valvontavirasto Valvira, joka kielsi vuokralääkäriyrityksen lääkäreitä käyttämästä julkista valtaa. Samalle kannalle asettui myös Kuopion hallinto-oikeus.

Rääkkylän kunta aikoo viedä asian korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Vuokralääkäreiden oikeus käyttää julkista valtaa yritettiin tehdä lailliseksi jo viime hallituskaudella. Lakiehdotus annettiin jo eduskunnalle, mutta eduskunta ei ehtinyt käsitellä sitä ennen viime vaaleja.

Tällä hallituskaudella asia on hautautunut sosiaali- ja terveysministeriöön, eikä sitä ole vielä otettu uuteen valmisteluun.

Lain säätäminen vastaamaan nykyisiä tarpeita on tärkeää siksikin, että sosiaali- ja terveystoimia yhdistetään monissa kunnissa.

Sosiaalitoimen puolella virkamiespäätöksissä käytetään julkista valtaa hyvinkin paljon. Esimerkiksi lastensuojelulain nojalla tehdään paljon sellaisia ratkaisuja, jotka ovat julkisen vallan käyttöä selvimmillään. Niitä ovat esimerkiksi tahdon vastaiset huostaanottopäätökset.

Myös vanhustenhoidossa tehdään vapaata liikkumista rajoittavia päätöksiä, kun dementoituneita vanhuksia hoidetaan lukkojen takana.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännökset on luotu turvaamaan allekirjoittajamaiden ihmisille oikeus puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja elämään ilman pelkoa mielivallan käytöstä sen enempää oikeusistuimissa kuin terveydenhoidossa tai julkisen vallan käytössä.

Ihmisoikeussopimuksen artiklat ovat tärkeitä säännöksiä, ja niiden soveltaminen tarkentuu kaiken aikaa ihmisoikeustuomioistuimen päätösten mukaan. Myös kansallisvaltioiden on syytä tarkentaa lainsäädäntöään vastaamaan EIT:n päätöksiä.