Keskustelu perustulosta on ollut tänä vuonna vilkasta. Perustulon vanhojen kannattajien vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi perustulolle myönteisiä avauksia on kuultu oikeistostakin.

Perustulo itsessään ei olekaan "vasemmistolainen", eikä se välttämättä tasaisi tuloeroja nykyistä enempää, ellei juuri sellaiseen malliin päädyttäisi. 1990-luvulla perustuloa ajoi tähdenlentopuolue nuorsuomalaiset, jonka malleissa perustulo yhdistettiin tasaverotukseen.

Kaikkien perustulomallien ytimessä on ajatus uuvuttavan tukiviidakon ja sosiaaliturvan byrokratian karsimisesta. Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän suurimpia ongelmia on se, että juuri kaikkein pienituloisimmilla lisätyön tekeminen on tuloloukkujen vuoksi käytännössä kannattamatonta. Siksi oikeistossakin on päädytty tulkintoihin, joissa perustulo voisi kannustaa työntekoon.

Toinen lähes mistä tahansa perustulomallista saatava hyöty olisi nyt keinotekoisesti eri asemassa olevien vähätuloisten, kuten yrittäjien, freelancereiden ja opiskelijoiden, saattaminen samalle viivalle.

Suomessa perustulosta puhutaan yleensä täysimittaisessa ja puhtaimmassa muodossaan, jossa tukijärjestelmä ja verotus uudistettaisiin kerralla täysin. Täysimittainen perustulo olisi valtava uudistus, jonka vaikutuksista ei ole mitään varmaa tietoa.

Kertarysäyksellä perustuloon siirtyminen olisi suuri riski, jonka läpivienti on poliittisesti mahdotonta hipova. Siksi keskusteluun on noussut ajatuksia siitä, että perustuloa kohti voisi edetä pienemminkin askelin tai esimerkiksi paikallisin kokeiluin.

Perustulo ei ole vielä edennyt yksittäisistä avauksista aidoksi kiistakysymykseksi. Kannattajat kehittelevät mallejaan, ja vastustajat ohittavat koko kysymyksen mahdottomana. Syksyn kuntavaaleissakaan perustulosta tuskin tulee suurta vaaliteemaa. Sellaiseksi se noussee, jos suunnitteilla oleva kansalaisaloite aikanaan tulee eduskunnan käsittelyyn.

Aika ei luultavasti lähivuosina ole kypsä suurille uudistuksille, mutta keskustelun jatkamista on syytä toivoa. Vaikka perustuloon ei koskaan siirryttäisi, sen pitäminen esillä pakottaa miettimään uudenlaisia ratkaisuja nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään, jota tuskin kukaan pitää notkeasti toimivana.