Ruotsin sosiaalidemokraattien uusi johtaja on ollut monelle niin uusi tuttavuus, että jopa hänen nimensä kirjoittaminen on aiheuttanut pulmia. Aksentilla vai ilman – Stefan Löfven vai Löfvén?

Molemmat ovat oikein. Demarijohtaja itse kirjoittaa nykyisin nimensä ilman "kärpäsenpaskaa", kuten hän sanoo, mutta nimi lausutaan niin kuin siinä olisi aksentti.

Syy on kiinnostava. Kun kasvattilapsi Stefan tapasi parikymppisenä ensimmäisen kerran biologisen äitinsä ja veljensä, hän kuuli, että muu perhe kirjoitti nimensä Löfven, vaikka sukunimi oli virallisesti Löfvén. Stefan päätti tehdä samoin. Hän yritti jopa saada nimensä muutettua virallisesti, mutta se ei käynyt verottajalle, Ruotsin väestörekisterin pitäjälle.

Alkuhaparoinnin jälkeen Löfven on nyt mediassakin Löfven.

Julkiset esiintymisensä Löfven on aloittanut hyvin maltillisesti, jopa varauksellisesti. Ensimmäinen suora tv-haastattelu oli kiinnostavaa katsottavaa. Vaikka Löfven ei sanonut mitään kovin merkillistä, sitä ei voinut tietää etukäteen. Häntä ei tunnettu.

Löfvenin vastauksia odotettiin. Ne olivat järjestään hyvin varovaisia. Juuri se erotti Löfvenin hänen edeltäjästään Håkan Juholtista. Juholt ei toden totta varonut.

Myös äänestäjien mielestä Löfven on hillitty ja maltillinen mutta kiinnostava. Kannatusmittauksissa johtajavaihdos näkyy parin prosenttiyksikön suosionkasvuna.

Löfven oli maltillinen jopa siinä määrin, että hän muistutti paljon Ruotsin pääministeriä Fredrik Reinfeldtia.

Ruotsin television politiikantoimittaja Mats Knutson aloitti Löfvenin ensimmäisen suoran tv-haastattelun kysymällä, mikä tekee Löfvenistä hyvän johtajan sosiaalidemokraateille.

Löfven, Ruotsin metalliliiton entinen johtaja, vastasi tulevansa vientiteollisuudesta, jossa kansainvälinen kilpailu on ankaraa. Hän sanoi ymmärtävänsä hyvin sen, että työpaikat ja tuotteiden myynti luo hyvinvointia, "joka puolestaan pitää jakaa oikeudenmukaisesti".

Löfven joutui vastaamaan myös kysymykseen, joka ei yllättänyt ketään: mitä hän aikoo tehdä ydinvoimalla?

Jos Löfvenistä on tiedetty jotain etukäteen, se on hänen kantansa ydinvoimasta.

Metalliliiton puheenjohtajana Löfven kannatti sitä, että Ruotsi korvaa vanhentuneet reaktorinsa uusilla ja jopa rakentaisi lisää ydinvoimaa. Aihe on ollut esillä siitä asti, kun Löfvenin nimi tuli esiin demarijohtajapyörityksessä kolmisen viikkoa sitten.

Nyt on nähty, että demarijohtajana sanat pitää todellakin asettaa maltillisesti. Ydinvoima on jakanut demarit vuodesta 1980, jolloin Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys ydinvoiman alasajosta. Vuoden 2009 puoluekokouksessa demarit päättivät jälleen, että ydinvoimasta on luovuttava.

Demarijohtajana Löfven sanoo olevansa valmis etsimään hallituksen kanssa yhteistä säveltä energiaratkaisuista mutta puhtaalta pöydältä ja kokonaisuutena. Tärkeintä on, ettei työllisyys ja energiansaanti vaarannu. On myös laskettava energiantarve, Löfven sanoo.

Lausunnot kuulostavat ehkä itsestäänselvyyksiltä, mutta ruotsalaiseksi demarijohtajaksi Löfven on radikaali.

Ydinvoimakeskustelu alkoi siis taas. Sekä kannattajat että vastustajat ovat liikkeellä – myös demareissa.

Demarinaisten puheenjohtaja Lena Sommestad kirjoitti blogissaan, että naisjärjestö odottaa näkevänsä aktiivisia toimia ydinvoiman alas ajamiseksi.

Kovin hiljaa ovat olleet vain pääministeri Reinfeldt ja keskustalainen energiaministeri Anna-Karin Hatt. Syy on selvä: hallituspuolueista keskusta on ydinvoiman lisärakentamista vastaan.

Hallitus pelkää, että uusi energiavääntö puhtaalta pöydältä voisi tarkoittaa vuonna 2010 tehdyn päätöksen purkua.

Valtiopäivät hyväksyi vuonna 2010 tiukkaakin tiukemmin hallituksen esityksen, jonka mukaan Ruotsiin saa rakentaa uusia ydinreaktoreita vanhojen tilalle. Päätös tehtiin äänin 174–172. Kolme edustajaa oli poissa, eikä kukaan äänestänyt tyhjää.

Ydinvoima on Ruotsin hallitukselle ihan yhtä vaikea kysymys kuin oppositiollekin. Ensimmäisen matsinsa puheenjohtajana Löfven joutuu kuitenkin ottamaan oman puolueesa sisällä.