Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen esiintyi maanantaina maanpuolustuskurssien avajaispuheessa kahdessa roolissa. Edunvalvojana Puheloinen vaati lisää määrärahoja johtamalleen organisaatiolle. Samalla hän kertoi asiantuntijan univormussa, mikä on vaihtoehto.

Puheloisen viesti oli yksinkertainen. Puolustusvoimauudistus trimmaa järjestelmän nykyisillä tavoitteilla, mutta vuoden 2016 budjetista eteenpäin määrärahojen pitää kasvaa inflaatiota enemmän. Muuten 2020-luvun alussa täytyy tinkiä Puolustusvoimien tehtävistä.

Kamppailu seuraavan vaalikauden rahoista on siis alkanut. Koska talousennusteet lupaavat hidasta kasvua pitkälle tulevaisuuteen, vaatimus puolustusmenojen kasvattamisesta ei mene helposti läpi.

Kenraaleilla on vaatimuksilleen muihin virkamiehiin verrattuna vahva selkänoja. Puolustusvoimat kilpailee kärkipaikasta, kun kansalaisilta kysytään arviota Suomen luotetuimmista instituutioista.

Kansalaisten näkemyksissä on yksi vahvana pysynyt kulmakivi: luottamus yleiseen asevelvollisuuteen. Puheloinen maalailee uhkakuvia, joiden mukaan yleisestä asevelvollisuudesta joudutaan luopumaan "ennen pitkää", jos määrärahatoiveisiin ei suostuta.

Puheloisen mielestä yleinen asevelvollisuus on siis Puolustusvoimien tehtävistä tingittäessä säästölistan kärjessä, jos rahasta tulee pula. Vaihtoehto tuskin on valtiontalouden näkökulmasta kalliina pidetty ammattiarmeija. Todennäköisemmin Puheloinen viittaa valikoivaan asevelvollisuuteen.

Puheloisen vaatimukset eivät välttämättä saa entisen kaltaista vastakaikua. Viime vuosina yleisen asevelvollisuuden kannatuksessa on nähty murtumia. Vaikka tuki on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksissa yhä yli 60 prosenttia, kannatus ei enää ole takavuosien tasolla.

Puheloisen esittämien vaatimusten jälkeen kenraalikunta voittaa kuitenkin joka tapauksessa.

Jos poliitikot kääntävät leikkausten jälkeen puolustusmenot nousuun, tulos tyydyttää varmasti. Jos menokuri pysyy ennallaan, Suomi ottaa lisäaskelia kohti valikoivaa asevelvollisuutta. Sekin voi olla kenraalien mieleen, varsinkin kun vastuu linjauksesta on siirretty poliitikoille.