Taloudellinen lukutaito vaatii lisäoppia Suomenkin kouluihin

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Lukutaito on Suomessa itsestäänselvyys, mutta miten hyvää on luetun ymmärtäminen silloin, kun kyseessä ovat monimutkaiset talousasiat?

Jonkinlaista osviittaa saa OECD:n heinäkuussa julkistamasta Pisa-tutkimuksesta, jossa mitattiin 15-vuotiaiden niin sanottua taloudellista lukutaitoa kahdeksassatoista maassa tai talousalueella. Suomi ei ollut mukana, mutta Euroopan maista kysely toteutettiin muun muassa Virossa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa.

Shanghain alue Kiinassa sai parhaat pisteet, Belgian flaaminkielinen alue tuli toiseksi ja Viro kolmanneksi. Euroopan vanhat taloudet eivät oikein pärjänneet.

Taloudellinen lukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää erityisesti niitä talouden sanoja ja käsitteitä, jotka liittyvät omaan taloudenpitoon. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida omaan talouteen liittyviä finanssituotteita sekä niiden riskejä.

Pisa-selvityksen mukaan yksi seitsemästä 15-vuotiaasta ei kyennyt ratkaisemaan edes yksinkertaisia testin kysymyksiä, ja vain yksi kymmenestä selvitti testin monimutkaisimmat talousasiat.

Vastaajilta kysyttiin muun muassa netto- ja bruttopalkan eroa, pyydettiin erittelemään nettitilauksesta tullutta laskua sekä tutkittiin, miten hyvin vastaaja ymmärtää ottamansa lainan kustannuksia. Kaikki ovat asioita, jotka alkavat tulla ajankohtaisiksi aikuisuuden kynnyksellä.

Suomen peruskoulussa ja lukiossa taloudelliseen lukutaitoon liittyvät asiat nousevat esiin erityisesti yhteiskuntaopin tunneilla, joiden yhtenä tavoitteena on antaa oppilaille jonkinlainen käsitys jokapäiväisistä taloudellisista päätöksistä. Taloustiedon painopiste Suomen kouluissa on silti kansantalouden toiminnassa, ei niinkään omassa taloudessa.

Suomen koululaisilla olisi hyvä pohja taloudellisen lukutaidon syventämiseen, sillä OECD:n havaintojen mukaan peruskiviksi tarvitaan vahva luku- ja laskutaito. Niissähän Suomi on aina porskuttanut Pisa-testeissä, vaikka viimeksi tulokset kertoivat, että petrattavaakin on.

OECD on kannustanut valtioita luomaan kansallisia strategioita taloudellisen lukutaidon kohentamiseksi. Virolla tällainen strategia jo on, Suomella ei.

Ehkä täällä luotetaan liikaakin siihen, että valtio maksaa ja eläkejärjestelmä hoitaa. Myös vanhemmilla on vastuu opettaa raha-asioiden hoitoa.