Helsingin tapahtumatarjonta on tänä vuonna poikkeuksellisen monipuolinen. Vuosittain toistuvien kotimaisten yleisötapahtumien lisäksi olemme saaneet nauttia World Design Capital -vuoden ohjelmistosta, jääkiekon MM-kilpailuista ja yleisurheilun EM-kilpailuista. Näyttävät ja kansainväliset tapahtumat ovat tuoneet mukanaan kaupunkiin ison määrän matkailijoita, lehdistön edustajia sekä taiteilijoita, urheilijoita ja muiden alojen huippuja.

Helsingin kaupunki saa tapahtumista runsaasti palautetta, ja kaupunkilaisten mielipiteitä julkaistaan säännöllisesti myös lehtien palstoilla. Joidenkin asukkaiden mielestä tapahtumat puurouttavat liikennettä ja vievät parkkitilaa. Meluhaitat ärsyttävät, ja tapahtuman vaikutukset kaupunkiympäristöön – esimerkiksi Senaatintorilla tai Kalasatamassa – huolestuttavat.

Isot tapahtumat aiheuttavat aina poikkeusjärjestelyitä, jotka kestävät muutamasta tunnista useaan päivään. Liikenteen ja yleisön kulkua on ohjattava uudelleen, tilapäisiä rakenteita on pystytettävä ja ääniä testattava jo etukäteen. Järjestelyillä turvataan tapahtumien onnistumisen lisäksi yleisön, tapahtumanrakentajien ja ohikulkijoiden turvallisuus.

Mielensä pahoittaneiden kaupunkilaisten mielestä konsertit ovat aina omassa naapurissa. Todellisuudessa tapahtumat sijoittuvat hyvin vaihtelevasti eri puolille kaupunkia: Kaisaniemeen, Senaatintorille, Rautatientorille, Sinebrychoffin puistoon, Kalasatamaan, Suvilahteen, Hietaniemeen, Olympiastadionin ympäristöön ja Alppipuistoon. Näiden lisäksi Helsinkiä elävöittävät kymmenet kaupunginosatapahtumat.

Mielipidekirjoituksissa tapahtumapaikaksi suositellaan yleensä jotain toista vaihtoehtoa. Tyhjä aukio tai tori ei välttämättä sovi tapahtumapaikaksi, jos tietyt peruselementit eivät ole kunnossa. Paikan valintaan vaikuttavat useat osatekijät, kuten saavutettavuus, turvallisuus, yleisön koko ja tapahtuman kesto.

Toistuva valituksen aihe on myös konsertista kantautuva musiikin jytke. Ulkotapahtumien sesongin lyhyyden vuoksi meluhaitat eivät kuitenkaan ole ympärivuotisia tai jokapäiväisiä: suurkonsertteja, festivaaleja, Juhlaviikkojen Huvila-teltan konsertteja ja Alppipuiston kesän kaltaisia viikonlopputapahtumia järjestetään tänä vuonna Helsingissä noin 60 päivänä. Lukumäärä ei ole ylimitoitettu, kun sitä vertaa tapahtumien tuomiin hyötyihin.

Kaupungin luonnollinen äänimaailma vaihtelee vuodenaikojen mukaan linnunlaulusta lentokoneen jylinään, liikenteen huminasta raitiovaunujen kolinaan ja lasten huudoista juhlijoiden elämöintiin.

Kaupunkitilojen käyttö elämysten tarjoamiseksi asukkaille ja vierailijoille on osoitus elävästä kaupunkikulttuurista. Tapahtumien monimuotoisuus lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja demokraattisuutta: kaupunki on tarkoitettu kaikille, niin tapahtumille kuin ihmisillekin.

Otetaan esimerkiksi Senaatintori, jossa viimeksi vietettiin EM-yleisurheilukisojen avajaisia. Torilla järjestetään noin 15–25 tapahtumaa vuodessa. Miljöötä voi siis ihailla kaikessa rauhassa pääosan vuodesta.

Engel ei varmaankaan tarkoittanut Senaatintoria rakennusten keskellä olevaksi aukioksi vailla elävää yhteyttä ympäröivään yhteisöön, tapahtumiin ja elämänmenoon. Kaupunki on ammoisista ajoista ollut ihmisille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle tarkoitettu tiivis yhteisöllisyyden katalysaattori. Vain kuolleet kaupungit toimivat ulkomuseoina ilman elämää.

Oli kaupunkitapahtumista mitä mieltä tahansa, on tärkeä ymmärtää, että ne vaikuttavat alueeseen taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tapahtumien vaikutuksia on selvitetty muun muassa Helsingin kaupungin tilaamassa tutkimuksessa Kaupungissa tapahtuu. Tapahtumaklusteri ja tapahtumien vaikutukset Helsingissä (Kaupunkitutkimus TA oy, 2012).

Tutkimuksen mukaan tapahtuma-alan liiketoiminta ja työllisyys ovat kasvaneet Helsingin seudulla kaikkien toimialojen keskiarvoon verrattuna nopeasti. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 tapahtumanjärjestäjien käypähintainen arvonlisäys kasvoi 63 prosenttia, kun kaikilla Helsingin seudun toimialoilla kasvua oli 42 prosenttia. Vaikka tapahtumat ja niihin liittyvä yritystoiminta ovat vahvasti keskittyneet Helsinkiin, niiden vaikutukset ulottuvat myös seudun ulkopuolelle.

Tutkimus vahvistaa myös näkemystä Helsingin seudun asukkaiden aktiivisesta osallistumisesta tapahtumiin. Seudulla käytetään huomattavasti enemmän rahaa urheilu- ja vapaa-ajan palveluihin, kulttuuriin sekä ravintoloihin ja kahviloihin kuin muualla maassa. Kaikenlaisille tapahtumille on siis kysyntää.

Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että aluetaloudellinen vaikutus on vain yksi kriteeri arvioitaessa tapahtumien merkitystä ja yhteiskunnallista hyötyä. Erityisesti paikallisten kaupunginosatapahtumien suurimmat vaikutukset syntyvät yhteisöllisyyden vahvistumisesta, paikallisten toimijoiden yhteistyön tiivistymisestä sekä asuinalueiden viihtyvyyden ja vetovoiman paranemisesta.

Kokemuksellisuus, yhdessä tekeminen, perinteiden vahvistuminen, kotiseutuylpeys ja hyvinvointi ovat rahassa mittaamattomia asioita, joita tapahtumat tuovat kaupunkilaisille. Tapahtumien tunnelma ja kulttuuri-imago lisäävät kaupungin houkuttelevuutta myös vierailijoiden silmissä.

Helsingin ulkotapahtumien sesonki on lyhyt – käytännössä toukokuusta syyskuuhun. Tämän jälkeen puistot ja aukiot hiljenevät. Arkista menoa rytmittävät vain ohi kulkevat työmatkalaiset ja turistiryhmät. Muistot kesän unohtumattomista hetkistä säilyvät kuitenkin satojentuhansien tapahtumavieraiden mielissä vielä monia kuukausia.

Machere on Helsingin kaupungin tapahtumapäällikkö ja Rinkineva Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja.