Ukrainaa testataan tänä vuonna monella tapaa. Ensimmäinen testi oli alkukesästä, kun Ukraina järjesti yhdessä Puolan kanssa jalkapallon Euroopan mestaruuskisat.

Ukraina sekä onnistui että epäonnistui. Onnistuminen tuli katsomoissa ja kisakaupungeissa: järjestelyt sujuivat, ja kisaturistit olivat pääosin tyytyväisiä.

Epäonnistuminen tuli politiikan pelikentällä. EM-kisoista piti tulla näyttämö, jolla Ukrainan pari vuotta sitten valittu presidentti Viktor Janukovytš olisi esiintynyt eurooppalaisena valtiomiehenä kollegoidensa rinnalla.

Suunnitelma kariutui EU:n boikottiin. Monet EU-johtajat jättivät kisamatkan väliin protestoidakseen entisen pääministerin Julija Tymošenkon ajojahtia.

Janukovytš on tästä yhä katkera.

Onnistuneet järjestelyt kuitenkin kannustavat Ukrainaa tavoittelemaan vuoden 2022 talviolympialaisia. Kisat halutaan Lviviin Länsi-Ukrainaan vauhdittamaan kehitystä.

Edellistäkin tärkeämpi testi on edessä lokakuun lopulla, kun Ukrainassa on parlamenttivaalit. Kampanjointi on jo vauhdissa.

Janukovytš vakuuttaa, että vaalit ovat reilut ja rehelliset. Euroopalle halutaan näyttää, että Ukraina on aito demokratia.

Vakuuttelu ei kuitenkaan vakuuta, koska kaksi oppositiojohtajaa, Tymošenko ja entinen sisäministeri Juri Lutsenko, ovat vankeudessa eivätkä vaalikentillä.

Viiden prosentin äänikynnyksen yli nousevat mahdollisesti Janukovytšin Alueiden puolue, Tymošenkon Isänmaa – yhdistynyt oppositio, kommunistit, nyrkkeilijä Vitali Klitškon johtama Isku sekä Ukraina eteenpäin, jonka mainoskasvo on jalkapalloilija Andrei Ševtšenko.

Ukrainan puolueita ei leimaa ideologisuus. Puolueet ovat usein rakentuneet tunnettujen henkilöiden ympärille.

Ukraina eteenpäin -puolueen arvellaan olevan lähellä Janukovytšia ja tätä tukevia liikemiehiä, jotka ovat antaneet auliisti kampanjarahaa. Klitško kannattaa muun muassa Nato-yhteistyötä. Jos nyrkkeilijämestari menestyy, hän saattaa pyrkiä presidentiksi vuonna 2015.

Edellisen presidentin Viktor Juštšenkon Meidän Ukrainamme on jäämässä selvästi alle äänikynnyksen.

Suosiotaan menettänyt Janukovytš ei voi presidenttinä itse osallistua näkyvästi kampanjaan, vaikka mieli tekisi. Hän joutuu paimentamaan ministereitään taustalta.

Pienempään testiin Ukraina joutui alkuviikosta. Maailman sanomalehtikustantajien järjestö WAN-Ifra piti kokouksensa Kiovassa.

Kokousjärjestelyt alkoivat Juštšenkon aikana. Suunnitelmasta ei kuitenkaan luovuttu, vaikka rehelliset vaalit voittanutta Janukovytšia ei pidetä sananvapauden ystävänä.

Sanomalehtijärjestö halusi kokouksellaan viestiä Ukrainan johdolle sananvapauden merkitystä ja tukea vapaita sanomalehtiä.

Janukovytš hyödynsi – tietenkin – kokousta omiin tarpeisiinsa. Hän osallistui kuitenkin avajaisiin, kesti siellä provosoitumatta paikallisten toimittajien mielenilmaukset ja tapasi lounaalla WAN-Ifran hallituksen. Olin itsekin mukana.

Lehtiväki ja Janukovytš kävivät vakavaa keskustelua Ukrainan sananvapauden tilasta ja sen parantamisesta. Presidentti vakuutti tukevansa sananvapautta, koska se on tärkeä Ukrainan talouskehitykselle.

Lähtökohdat eivät ole kuitenkaan hyvät: lakien ja tekojen ristiriita on usein syvä ja lehdistö neuvostokauden jäljiltä heikko.

Testiin on joutunut myös velkakriisin koettelema talous, joka on viime aikoina hieman elpynyt. Terästeollisuudesta riippuvainen maa on hyvin altis suhdanneheilahteluille.

Lisäksi korruptoitunut järjestelmä pelottaa kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia.

Janukovytšin esikunnassa korruptiota pidetään maan pahimpana ongelmana ja sitä halutaan – ainakin niin sanotaan – kitkeä. Erityisen korruptoitunut on oikeuslaitos, jonka tuomioita ohjaa usein politiikka.

Tärkeää korruption kitkemisessä on muuttaa valtionyhtiöiden ohjausta ja heikentää rikkaiden liikemiesten roolia politiikassa. Valtionyhtiöt halutaan yksityistää tai laittaa keskitettyyn ohjaukseen, jolloin oligarkkien ei tarvitse mennä politiikkaan vaikuttamaan omaisuutensa arvoon.

Urakka ei ole helppo, sillä Ukrainassa politiikka on ollut tie henkilökohtaiseen rikkauteen, ei maan rakentamiseen.

Pohtimista on myös ulkopolitiikassa, jossa Ukraina taiteilee Euroopan unionin ja Venäjän välimaastossa. Nyt tuulee kylmästi molemmista suunnista.

Euroopassa kauhistellaan Tymošenkon kohtelua. Lisäksi EU-johtajat ovat tyytymättömiä Ukrainan oikeuslaitoksen tilaan, korruptioon ja lainsäädännön kehittämiseen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuki Janukovytšia viime vaaleissa mutta on nyt pettynyt häneen, koska Ukrainan presidentti on ollut omapäisempi kuin Putin olisi toivonut. Väitetään, että Janukovytšin on vaikea saada Putiniin yhteyttä edes puhelimitse.

Putin on sydämistynyt myös siitä, että Janukovytš jahtaa Tymošenkoa kaasusopimuksesta, jonka allekirjoitti Venäjän puolesta Putin itse.

Ukraina on suurten mahdollisuuksien maa, eurooppalainen suurvalta. Siellä on lähes 45 miljoonaa asukasta. Se sijaitsee Euroopan sydämessä.

Ukrainan kansan hyvinvoinnin ja koko maanosan kannalta olisi tärkeää, että maa integroituisi eurooppalaiseen yhteistyöhön, johon sillä olisi paljon annettavaa.

Tämä ei onnistu, ellei Ukraina muutu nopeasti oikeusvaltioksi, jossa on toimiva demokratia, riippumaton oikeuslaitos ja aidosti vapaa sana.

mikael.pentikainen@hs.fi | Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.