Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat päättivät kesä–heinäkuun vaihteen huippukokouksessa hyväksyä ehdotuksen uudeksi eurooppalaiseksi yhtenäispatentiksi. EU:n laajuisen patentin saisi tulevaisuudessa yhdellä hakemuksella, ja sitä koskevat riidat ratkaistaisiin yhdessä tuomioistuimessa.

Hanke loisi Eurooppaan laadukkaamman ja edullisemman patenttijärjestelmän. Komission tavoitteena on ollut pienentää eurooppalaisen patentin kulut nykyisestä yli 30 000 eurosta jopa alle 1 000 euroon.

Komission tavoite on erittäin kannatettava. Se antaisi kaikille todellisen mahdollisuuden hankkia keksinnöilleen koko EU:n kattava patenttisuoja helposti ja nopeasti sekä vähäisin kustannuksin. Patentin hakeminen vain Suomessa ei enää anna innovaatiolle riittävää suojaa, koska liiketoiminta on kansainvälistynyt merkittävästi ja suomalaisetkin yritykset hyödyntävät keksintöjään usein monessa eri maassa. Hyödyntäminen voi olla esimerkiksi valmistamista, markkinointia, myyntiä tai lisensointia.

Monesti on tärkeää suojata innovaatio edes passiivisesti: estämällä tai hidastamalla kilpailijoiden pääsyä markkinoille.

Nykytilanteessa patenttisuojan saaminen koko Euroopassa edellyttää useimmiten viranomaismenettelyä jokaisessa maassa erikseen. Käytössä oleva eurooppapatentti ei siis ole ylikansallinen patentti vaan ainoastaan nippu kansallisia patentteja.

Mahdolliset patenttiriidat käydään kussakin maassa erikseen, eri kielillä ja vaihtelevilla prosessisäännöillä. Tämä on hakijalle erittäin kallista, hidasta ja hankalaa.

Nykyisin pienemmät yritykset eivät edes hae innovaatioilleen suojaa riittävän monessa maassa, koska kulut ovat liian suuret. Hyvän keksinnön arvo voidaankin helposti menettää.

Suunniteltu eurooppalainen yhtenäispatentti toisi ongelmiin merkittävän helpotuksen, koska patenttisuojan saisi saman tien kaikkiin maihin vain yhdellä hakemuksella ja hyvin suppeilla kielivaatimuksilla.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei hankkeen tavoitteita saavuteta.

Uudistuksen merkittävimpiä ongelmia on koko järjestelmän rahoitus, joka on toistaiseksi täysin selvittämättä. Jos järjestelmä rahoitetaan vain käyttäjiltä perittävillä maksuilla, yritysten kulut voivat kasvaa aivan liian suuriksi. Tämä käytännössä estäisi erityisesti pk-yrityksiä turvautumasta uuteen yhtenäispatenttiin, vaikka koko hanke käynnistettiin juuri kustannusten merkittäväksi pienentämiseksi.

Suomen elinkeinoelämä on kritisoinut sitä, että patentin pätevyys- ja loukkauskanteet jaetaan eri prosesseihin. Tämä hankaloittaisi asioiden käsittelyä, saattaisi johtaa ristiriitaisiin tuomioihin ja kasvattaisi kustannuksia entisestään. On myös esitetty epäilyjä, ettei tuomioistuimen tuomareiden asiantuntemus riittäisi patenttioikeudenkäynteihin.

Lisäksi avoinna on kansallisten patenttijärjestelmien asema. On epäselvää, mitkä ovat Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuudet jatkaa patenttiasioiden neuvontaa kotimaisilla kielillä. Se on ollut varsinkin pienille yrityksille erittäin hyödyllistä.

Ehdotusta yhtenäispatentista on kritisoitu vahvasti myös Ruotsissa ja Britanniassa. Käyttäjien tekemät muutosehdotukset ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville, ja asian valmistelua on jatkettu suljettujen ovien takana. Valmistelu kaipaisi avoimuutta.

EU-johtajien sopu saavutettiin tyypillisellä EU-kompromissilla. Koko uudistus on pitkittynyt, koska moni maa on halunnut patenttituomioistuimen sijaintipaikan itselleen. Tuomioistuin jaettiinkin kolmen kaupungin – Pariisin, Lontoon ja Münchenin – kesken. Nähtäväksi jää, miten jako vaikuttaa käytännön työskentelyyn. Kustannuksia ja järjestelmän monimutkaisuutta se ainakin lisää.

Päätöksessään jäsenmaiden johtajat esittivät, että järjestelmästä poistetaan sääntö, jonka mukaan patenttiriidoissa tulisi hakea EU-tuomioistuimen ennakkopäätöstä. Tämä poisto on järjestelmän käytettävyyden kannalta hyvä ja tärkeä. Patenttiriidat vaativat huomattavaa erityisosaamista, jota EU-tuomioistuimella ei ole. Lisäksi EU-tuomioistuimen käsittelyajat ovat niin pitkiä, että ennakkopäätöksen hakeminen viivyttäisi patenttiriidan ratkaisua liikaa.

Nopeus on tärkeää, koska usein koko liiketoiminta kärsii patenttiin liittyvistä epäselvyyksistä. Muun muassa tästä syystä patenttijärjestelmän käyttäjät ovatkin pitäneet välttämättömänä, että patenttiriidat keskitetään yhteen tuomioistuimeen.

Ehdotuksen kannatettavia asioita on myös käytettävien kielten rajoittaminen englantiin, saksaan ja ranskaan. On valitettavaa, että kielikompromissin takia Espanja ja Italia jättäytyivät hankkeen ulkopuolelle. Olisi hyvä, että ne vielä liittyisivät mukaan, jotta yhtenäispatentti olisi aidosti eurooppalainen.

Toivottavasti yhtenäispatentti avataan vielä kertaalleen ja varmistetaan, että uusi järjestelmä todella täyttää sille asetetut tavoitteet. Patenttia on valmisteltu nyt niin pitkään, että saavutettujen hyötyjen tuhoaminen huonolla viimeistelyllä ja poliittisten irtopisteiden keräämisellä olisi järjetöntä.

Uuden järjestelmän tulee olla toimiva ja käyttäjilleen hyödyllinen. Vain näin voidaan huolehtia siitä, että eurooppalaiset yhteismarkkinat kehittyvät ja yritysten kilpailukyky ja innovointihalukkuus paranevat nykyisestä.

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija.