On hämmentävää, kuinka valtio voi romahtaa vajaassa kuudessa kuukaudessa.

Vielä alkuvuonna Länsi-Afrikassa sijaitseva Mali oli afrikkalaisella mittapuulla rauhallinen ja poliittisesti vakaa valtio. Nyt tilanne on täysin toinen. Malista on tullut uusi kriisipesäke, jonka epävakaa tilanne heijastuu koko alueelle ja kauemmaksikin.

Pohjois-Malin ovat valloittaneet islamilaista sharia-lakia soveltavat ääri-islamistit. He ujuttautuvat vähitellen kohti etelää ja pääkaupunki Bamakoa. Uudet vallanpitäjät ovat kieltäneet musiikin, alkoholin, tupakoinnin ja elokuvat.

Naiset on pakotettu huntuihinsa ja avionrikkojiksi väitettyjä on kivitetty. Reuters raportoi maanantaina, kuinka viideltä maantierosvouksesta epäillyltä nuorelta mieheltä oli katkaistu käsi ja jalkaterä.

Pyhään sotaan on värvätty lapsia. Siviilejä on tapettu, raiskattu ja hakattu. Rahaa on hankittu sieppaamalla länsimaisia matkailijoita ja vaatimalla lunnaita. Osalla islamistiryhmistä on asiantuntijoiden mukaan suhteita terroristijärjestö al-Qaidaan.

Jo noin puolen miljoonan ihmisen arvioidaan paenneen pohjoiselta kotiseudultaan Etelä-Maliin ja naapurimaihin. Humanitäärinen kriisi pahenee, kun levottomuuksiin yhdistyvät nälänhätä, kuivuus ja taudit.

Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Mali ei juuri kiinnosta rauhan aikana. Velkaantuneen puuvillantuottajamaan vetonaula on ollut pohjoisessa sijaitseva muinainen Timbuktun kaupunki.

Arkikielessä historiallis-myyttinen Timbuktu viittaa kaikkeen kaukaiseen ja eksoottiseen. Historiantutkijoille kaupunki on ollut täynnä Unescon suojelemia vanhoja hautoja ja muita muinaisia muistomerkkejä.

Keväästä lähtien Timbuktusta ja muusta Pohjois-Afrikasta on tullut sotatannerta. Ansar Dine eli salafistit ja muut islamistiset ääriliikkeet ovat alkaneet tuhota arvokkaita muistomerkkejä, koska pitävät niitä islamin vastaisina.

Timbuktu oli 1400- ja 1500-luvuilla islamilaisen kulttuurin keskus. Muistomerkit ovat todiste tästä.

Pohjois-Malin kaaosta edelsi maaliskuussa kapteeni Amadou Sanogon johtama sotilasvallankaappaus pääkaupunki Bamakossa. Armeija syrjäytti demokraattisiksi kiitetyillä vaaleilla valitun presidentin Amadou Toumani Tourén ja istutti paikalle parlamentin puhemiehen Dioncounda Traorén.

Etelä-Malin poliittinen sekasorto levisi nopeasti maan pohjoisosiin. Pohjois-Malin itsenäisyyttä jo vuosikymmeniä ajaneet tuaregit katsoivat tilaisuutensa tulleen ja valtasivat laajoja alueita pohjoisessa. Uskonnollisesti suhteellisen suvaitsevaiset tuaregit saivat tukea Ansar Dine -ryhmittymän kaltaisilta islamistikapinallisilta.

Tuaregien ja islamistien yhteistyö loppui kesäkuussa. Islamistit kääntyivät tuaregikapinallisia vastaan ja alkoivat ajaa heitä ulos Pohjois-Malista. Siinä missä tuaregien tavoite on ollut itsenäinen Pohjois-Mali, tähtäävät Ansar Dine ja Malin islamilainen sotilasryhmä Mujwa sharian soveltamiseen koko Malissa – ja muuallakin.

Malin ongelmia ovat yrittäneet ratkoa Afrikan unioni AU ja Länsi-Afrikan yhteistyöelin Ecowas, mutta tuloksetta.

Lähivaltiot pelkäävät, että Malin levottomuudet pahentavat jo valmiiksi epävakaan alueen tilannetta. Pahimmassa tapauksessa laajasta Pohjois-Malista tulee al-Qaidan rahoittamien terroristien piilopaikka, jossa suunnitellaan iskuja muualle Afrikkaan ja kauemmaksikin.

Ecowas on tarjonnut Malille sotilasapua tilanteen rauhoittamiseksi. Bamakossa on emmitty vastausta kuukausikaupalla, vaikka yhteistyölle raotettiin ovea viime viikolla. Malin hallitus pelkää, että islamistijoukot etenevät etelään. Malin omasta armeijasta ei ole välttämättä islamistien pysäyttäjäksi.

Malin sotarikoksia tutkii Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Malin pohjoisosissa tehdään vakavia ihmisoikeusloukkauksia.

YK:n turvaneuvosto lupasi heinäkuussa tutkia, voisivatko naapurimaat osallistua Malin tilanteen rauhoittamiseen ja terrorismin tukahduttamiseen. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty.

Euroopan unionissa Malin tilanne on toistuvasti esillä, vaikka se on jäänyt muun muassa Syyrian ongelmien varjoon.

Jäsenmaiden ulkoministerit päättivät viime heinäkuussa, että EU:n on varauduttava tukemaan Ecowasin vakauttamisoperaatiota Malissa. Edellytyksenä on, että operaatiolle saadaan YK:n turvaneuvoston mandaatti. Toistaiseksi Maliin on lähtenyt EU:sta kehitysapua ja humanitääristä apua. Brysselissä järjestetty avustuskonferenssi tuskin lohduttaa Timbuktusta paenneita.

Malin tilanne kiinnostaa erityisesti entistä siirtomaaisäntää Ranskaa. Uusien terrorismipesäkkeiden syntyminen Sahelin alueelle huolestuttaa myös Yhdysvaltoja.

YK:n pakolaisjärjestön pääsihteeri António Guterres varoitti syyskuun alussa, että Pohjois-Maliin virtaa väkivaltaan valmiita nuorukaisia lähialueelta. Malin kriisi uhkaa luoda levottomuuksien ketjun, joka ulottuu lännessä Mauritanian ja Malin kautta Nigeriin, Tšadiin ja Sudaniin sekä edelleen itään Afrikan sarven kautta merirosvoja vilisevään Adeninlahteen.

Kaikki tämä on tapahtunut puolessa vuodessa. Tilanteen rauhoittamiseen menee moninkertainen aika. Siksi työ pitää aloittaa nyt.

annamari.sipila@hs.fi | Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.