Jokin aika sitten istuin illalla Marriottin terassilla Tabassa ja maistelin gin tonicia. Oli loman kolmas päivä Egyptissä.

Kun aurinko alkoi painua vuorten taa, viereisen pöydän seurue pyysi ottamaan heistä kuvan.

"Ne mogli by vy?" mies sanoi venäjäksi. Voisitteko?

Otin kuvan, vaihdoimme pari ystävällistä lausetta. Tietenkin venäjäksi. En ollut Egyptissä puhunut muuta vierasta kieltä kuin venäjää.

Egyptin lomakohteissa saa oikeastaan kaiken palvelun venäjäksi. Sharm el-Sheikhin lentokentän henkilökunta puhuu venäjää, kaikki oppaat puhuvat venäjää, hotellin henkilökunta puhuu venäjää.

Se johtuu tietenkin siitä, että venäläisiä turisteja on niin paljon. Venäjän tilastokeskuksen mukaan venäläiset tekivät Egyptiin tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jo yli 400 000 lomamatkaa. Yhteensä venäläisiä lomamatkoja tehtiin Egyptiin viime vuonna puolitoista miljoonaa. Se oli poikkeuksellisen vähän maan levottomuuksien vuoksi.

Egypti ei ole edes venäläisten suosituin lomakohde. Turkkiin tehtiin viime vuonna lähes 2,7 miljoonaa lomamatkaa. Tälle vuodelle toivottiin neljää miljoonaa reissua, mutta alkuvuoden perusteella se ei taida toteutua.

Koko viime vuonna venäläiset tekivät yli 43,7 miljoonaa lomamatkaa ulkomaille. Alkuvuodesta kasvua oli jo 23 prosenttia viime vuodesta, joten vuoden 2011 luku menee todennäköisesti rikki.

Venäjästä tuli jo viime vuonna maailman kuudenneksi tärkein turisteja lähettävä markkina, kertoi World Tourism Organization -niminen järjestö keväällä. Venäläiset käyttivät viime vuonna ulkomaan lomamatkoihin lähes 25 miljardia euroa. Kasvu on ollut huimaa, eikä lukuun ole edes laskettu käyttörahaa.

Kyse on siis lomamatkoista. Sellaisiksi ei tilastoida esimerkiksi suurinta osaa venäläisten Suomeen tekemistä matkoista. Ne ovat asiointia, kaupassa käyntiä ja niin edelleen.

Tilasto kertoo nimenomaan matkojen määrän. Iso osa Venäjän suurten kaupunkien keskiluokasta matkustaa usein. Yksi ihminen saattaa käydä useammankin kerran vuodessa Egyptissä, Turkissa tai Thaimaassa, jonne venäläiset tekivät viime vuonna 780 000 matkaa. Tai sitten piipahdetaan Lontoossa tai Berliinissä.

Venäjällä tuloerot ovat isoja, eikä valtaosalla kansasta ei edes ole ulkomaanpassia. Silti Egyptissä huomasi nopeasti, ettei sinne lennä vain Moskovan luova luokka. Lentoja on kymmenistä maakuntakaupungeista, ja moni on säästänyt matkaa varten pitkään.

Nämä samaralaiset, ufalaiset ja krasnodarilaiset matkakumppanini ovat myös selitys sille, miksi kaiken palvelun sai venäjäksi. He eivät osaa vieraita kieliä.

Kasvava matkailu vaikuttaa monella tavalla.

Ensinnäkin matkailu avartaa. Varsinkin Länsi-Euroopassa venäläinen näkee yhteiskuntia, jotka eivät ole autoritaarisia mutta joissa on järjestys. Köyhemmissä maissa venäläinen taas kiinnittää huomiota hyviin teihin. Tällaiset huomiot luovat paineita Venäjän vallanpitäjille.

Toisaalta matkailu koukuttaa. Venäjän vaurastuva keskiluokka kyllä tietää, että se on rikastunut Vladimir Putinin hallintokauden aikana. Vaikka se haluaa lisää poliittisia oikeuksia, se arvostaa myös putinilaista vakautta. Tämä on yksi syy, miksi Moskovan mielenosoitukset ovat jääneet suurimmillaankin noin 100 000 osanottajaan.

Mutta on sillä vaikutusta meihin ulkopuolisiinkin.

Etelän lomakohteiden seisovat pöydät on yhä useammin sovitettu venäläisiin makutottumuksiin. Ainakin kyproslaisten kokemusten mukaan venäläiset käyttävät lomalla enemmän rahaa kuin länsieurooppalaiset. Sellaisista matkailijoista tuppaa tulemaan suosittuja isäntien keskuudessa.

Venäläiset myös mieltävät tulevansa suurvallasta. Heistä on itsestään selvää noudattaa omia tapojaan matkoillakin, aivan kuten brittien ja amerikkalaisten. Egyptissäkin näki, miten erilainen käsitys venäläisellä ja saksalaisella on uima-altaan lepotuolin varaamisesta. Saksalaisille tuolille jätetty pyyhe tarkoittaa, että paikka on varattu, ainakaan kaikille venäläisille ei.

Poliittisiakin vaikutuksia voi olla. Venäjän vallanpitäjien on aina välillä muistutettava, ettei ulkomaillakaan niin auvoisaa ole. Silloin Suomestakin saattaa yhtäkkiä nousta yhteiskunnallisia ongelmia venäläiseen julkisuuteen.

Marriottin terassilla gin tonicia siemaillessani ajattelin kuitenkin kieltä. Jos venäläiset saavat jo Turkissa, Egyptissä ja Thaimaassa palvelun venäjäksi, mikseivät he odottaisi sitä myös Suomessa.

Monesti näin jo tapahtuukin. Kun Venäjän talous kasvaa koko ajan voimakkaammin kuin länsieurooppalainen, Suomessakin yhä useammassa työpaikassa vaatimuksiin kuuluu kohta venäjän osaaminen.

jussi.niemelainen@hs.fi Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja.