Sähköautoilu on nyt myötätuulessa. Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto aikoo lisätä sähköautojen latauspisteitä eri puolilla kaupunkia (HS 15. 8.) niin, että nykyisen kuuden latauspaikan verkosto kasvaa lähivuosina yli sataan.

Lisäksi elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) väläytti kesällä HS:ssä, että sähköautot ja ehkä myös ladattavat hybridiautot voisivat saada vapautuksen auto- ja arvonlisäverosta. Esitys kuuluu Häkämiehen valmistelemaan puhtaan energian ohjelmaan.

Joku ilkeämielinen voisi sanoa, että myötätuulta sähköautot tarvitsevat konkreettisestikin, sen verran epämääräisiä ovat valmistajien lupaukset autojen toimintavarmuudesta esimerkiksi Suomen pakkastalvissa.

Autonostajiakaan ei kiinnosta ryhtyä koekaniineiksi: vaihtoehtoisilla käyttövoimilla käyvien autojen osuus oli viime vuoden lopussa 0,1 prosenttia koko autokannasta. Sähköautoja oli liikenteessä vajaat kuusikymmentä, ja niistäkin vain muutama oli yksityishenkilöiden omistuksessa.

On kohtuutonta vaatia kuluttajaa innostumaan vihreästä autoilusta, jos samaan hintaan tai halvemmallakin saa autolehtien testeissä kehutun polttomoottoriauton.

Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta Suomi on vielä kaukana liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteista ja kulkee sikäli jälkijunassa, että täällä valtio ei ole erikseen tukenut erittäin vähäpäästöisten autojen hankintaa.

Jos Häkämies pitää kiinni myös arvonlisäveron poistamisesta sähköautoilta ja ladattavilta hybrideiltä, se olisi jo erittäin avokätinen tuki autonostajalle.

General Motorsin Suomen-yhtiön johtaja kertoo Kauppalehdessä, että Opelin sähköautomalli Amperan hinta putoaisi nykyisestä 48 000 eurosta 8 500 euroa pelkästään alv:n ansiosta, minkä lisäksi autoveron poistaminen laskisi hintaa vielä yli 3 000 euroa.

Jos valtio haluaa liikettä erittäin vähäpäästöisten autojen myyntiin, tasapuolisempi vaihtoehto voisi olla Ruotsin malli.

Siinä auto voi kulkea sähköllä, etanolilla tai kaasulla – ratkaisevaa on, että sen päästöt alittavat 50 hiilidioksidigrammaa sadalla kilometrillä. Silloin ostaja saa noin 4 000 euron hankintatuen, eikä valtio suosi yhtä tekniikkaa toisen kustannuksella.