Valtiomiesten tapaamisia pyritään yleensä kuvaamaan mahdollisimman myönteisillä laatusanoilla, mutta Yhdysvaltain ja Kiinan johtajien kohdatessa tiistaina oli toisin.

Presidentti Barack Obaman ja varapresidentti Xi Jinpingin puolitoistatuntinen tapaaminen oli virallisen kuvauksen mukaan "kohtelias ja asiallinen". Vähemmänkin ystävällisessä hengessä järjestettyjä neuvotteluja on tapana kutsua myös "ystävällisiksi", mutta nyt molempien piti vaikuttaa jämäkältä kotiyleisönsä silmissä, joten "asiallinen" sai riittää.

Tapaamisessa haettiin perusvirettä Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin sen jälkeisenä aikana, kun Xi odotusten mukaan valitaan loppuvuodesta Kiinan seuraavaksi presidentiksi. Yhdysvaltain-vierailunsa aikana Xi onnistui vahvistamaan kuvaa itsestään Kiinan nykyistä presidenttiä Hu Jintaoa välittömämpänä johtajana, joka on kuitenkin pysynyt linjakysymyksissä tiukasti käsikirjoituksessa.

Obama on osoittanut Xille niin paljon huomaavaisuutta kuin mahdollista, mutta vaalivuonna hän on pysynyt yhtä tiukasti Yhdysvaltain linjalla.

Kiinan ja Yhdysvaltain suhteissa on edessä paljon vaikeita kysymyksiä riippumatta siitä, voittaako Yhdysvaltain presidentinvaaleissa marraskuussa Obama vai joku hänen republikaanisista haastajistaan. Maat ovat nykyään toistensa ykköshaastajia turvallisuuspolitiikassa. Taloudessa ne ovat hyvin riippuvaisia toistensa kehityksestä.

Xi onnistui hieman rauhoittamaan huolta maiden sotilaallisesta kilpailusta Tyynellämerellä. Kiina kehittää uusia asejärjestelmiä, jotka heikentävät Yhdysvaltain laivaston ylivoimaa Kiinan edustalla. Obama ilmoitti marraskuussa, että Tyynimeri on Yhdysvalloille uusi sotilaallinen painopiste.

Puhuessaan yritysjohtajien lounaalla Washingtonissa keskiviikkona Xi sanoi, että Yhdysvaltain "rakentava rooli" Aasiassa ja Tyynellämerellä on Kiinan kannalta tervetullut. Hän toisaalta painotti toistuvasti, että Yhdysvaltain pitää kunnioittaa Kiinan keskeisiä etuja.

Maailman sotilaallisen painopisteen siirtyminen Euroopasta Aasiaan jatkuu. Yhdysvallat ja Kiina voivat tämän jälkeen kuitenkin hieman lieventää epäluulojaan toistensa aikeista alueella.

Turvallisuuspolitiikan vaaravyöhykkeet ovat siitä huolimatta ennallaan. Xin viittaus Kiinan keskeisiin etuihin tarkoitti muun muassa Tiibetiä ja Taiwania. Hyvät suhteet edellyttävät, ettei Yhdysvallat tue Tiibetin itsenäisyyshankkeita eikä Taiwanin julistautumista Kiinasta erilliseksi valtioksi. Yhdysvallat ei vuorostaan aio tinkiä sotilaallisesta ylivoimastaan Aasiassa.

Vierailun aikana oli tuoreessa muistissa, miten Kiina yhdessä Venäjän kanssa kaatoi veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, joka tuomitsi Syyrian väkivallan. Obama painotti Xille, että Kiinan vaikutusvallan kasvu tuo mukanaan yhä enemmän vastuuta. Vaikeissa kansainvälisissä kiistoissa Kiina usein kuitenkin perääntyy painottamaan puuttumattomuutta muiden maiden sisäisiin asioihin, eikä siihen ole näkyvissä muutosta.

Omissa sisäisissä asioissaan Kiina on tottunut saamaan palautetta ihmisoikeusrikkomuksistaan, ja sitä tuli myös Washingtonissa. Toisin kuin joskus aiempien vierailujen yhteydessä Kiina ei etukäteen esimerkiksi vapauttanut jotakin vangittua toisinajattelijaa myönteisenä eleenä. Se kertoo Kiinan nykyisestä asemasta ja myös siitä, että kontrollia on tiukennettu kerran viidessä vuodessa tehtävien johtajavalintojen lähestyessä.

Kiinassa edessä olevat monimutkaiset muutokset jättivät Xille lopulta hyvin vähän liikkumatilaa. Rajoitukset olivat ilmeisiä talouskysymyksissä.

Yhdysvaltain talouden orastava elpyminen ja Kiinan valuutan asteittainen vahvistuminen lievensivät vierailun aikana syytöksiä, joiden mukaan Kiina vääristää kaupan ehtoja. Syytöksiä kuitenkin tuli taas, mutta Xi ei välttämättä ollut oikea johtaja vastaamaan niihin. Talous on Kiinan uudessa kollektiivisessa johdossa todennäköisesti pääministeriksi valittavan Li Keqiangin vastuualue.