Verotusta säätelee jokaisessa valtiossa maan sisäinen verolainsäädäntö. Yritysverotusta ei ole harmonisoitu edes EU:ssa. Niinpä verotuksen perusteet saattavat vaihdella suuresti myös unionin sisällä: sekä veropohjissa että -prosenteissa on huomattavia eroja.

Esimerkiksi Virossa ei peritä lainkaan yhteisöveroa ennen kuin voitot jaetaan omistajille. Hollannissa osakkeista saadut myyntivoitot ovat yleensä verottomia. Suomessa korkomenot ovat poikkeuksellisen laajasti vähennyskelpoisia.

Yrityksen verotukseen vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin valtioon yritys perustetaan, missä valtiossa ja missä oikeudellisessa muodossa toimintaa harjoitetaan, miten toiminta rahoitetaan ja miten voitot kotiutetaan. Kansainvälisellä yrityksellä on paljon mahdollisuuksia verosuunnitteluun.

Kansainväliseen toimintaan liittyy aina myös veroriskejä. Sama tulo saatetaan verottaa kahteen kertaan, ensin tulon maksajan asuinvaltiossa ja toiseen kertaan tulon saajan asuinvaltiossa. On ymmärrettävää, että yritykset pyrkivät verosuunnittelulla välttämään moninkertaisen verotuksen.

Moninkertainen verotus vaikeuttaa liiketoimintaa ja verotulojen syntymistä, joten sen välttäminen on myös yhteiskunnan etu.

Nykyiset verojärjestelmät antavat mahdollisuuksia kansainvälisiin järjestelyihin, joiden avulla yhteisöveron maksulta voidaan välttyä kokonaan. Verolta voidaan välttyä täysin laillisin keinoin esimerkiksi käyttämällä kansainvälisissä yritysrakenteissa hyväksi kansallisten konserniverotusjärjestelmien ja laajan korkovähennysoikeuden yhdistelmää.

Suomessa tuottoisaa liiketoimintaa harjoittava yritys voi antaa vähennyskelpoisen konserniavustuksen samaan konserniin kuuluvalle toiselle suomalaiselle yhtiölle, joka ei suurten ulkomaille maksettavien korkokulujen vuoksi joudu maksamaan lainkaan veroa konserniavustuksesta. Koska korot maksetaan samaan konserniin kuuluvalle veroparatiisivaltiossa toimivalle ulkomaiselle yhtiölle, syntyvästä korkotulostakaan ei peritä lainkaan veroa.

Hieman monimutkaisemmassa järjestelyssä suomalaisen yhtiön ja veroparatiisivaltiossa toimivan yhtiön väliin saatetaan vielä sijoittaa jossakin toisessa EU-valtiossa sijaitseva yhtiö. Tuottoisaa kansainvälistä liiketoimintaa voidaan harjoittaa jopa täysin ilman yhteisöveroja.

Yritysveropohjan aukkojen tukkiminen ei ole helppoa. EU:ssa yrityksillä on vapaus sijoittua verotuksen estämättä mihin tahansa EU-valtioon. Suomen EU-jäsenyys asettaa huomattavia rajoituksia lainsäädännölle, jolla pyritään estämään veron välttämiseen tähtääviä kansainvälisiä järjestelyitä. Yleensä vain täysin keinotekoisia kansainvälisiä veronkiertojärjestelyitä voidaan kohdella verotuksessa kotimaisia järjestelyitä ankarammin, jos järjestelyissä käytetään hyväksi toisiin EU-valtioihin sijoitettuja yhtiöitä.

Toisaalta kansainvälisen veronkierron estämiseen tähtäävä lainsäädäntö jää torsoksi, jos se soveltuu vain EU:n ulkopuolisia valtioita hyväksi käyttäviin järjestelyihin.

Yleiset säännökset, joiden mukaan keinotekoiset veronkiertojärjestelyt johtavat veroetujen menettämiseen, johtavat tulkintaongelmiin ja helposti myös EU-oikeuden oikeusvarmuusperiaatteen vastaiseen sääntelyyn. Jos säännöksissä taas määritellään keinotekoiset veronkiertojärjestelyt tarkasti, päädytään monimutkaiseen sääntelyyn, joka vain inspiroi verosuunnittelijoita kehittämään uudenlaisia veronkiertojärjestelyitä.

Tulevaisuudessa joudutaan yhä useammin puuttumaan myös kotimaisen yritystoiminnan veroetuihin. Hyvä esimerkki on valtiovarainministeriön valmistelema lakiesitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta. Lakiesitys rajoittaisi samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten lainojen korkovähennysoikeutta myös Suomen rajojen sisällä tapahtuvassa rahaliikenteessä.

Yritysveropohjan laajentaminen voi olla ainoa kestävä tapa estää verotuloja karkaamasta ulkomaille. Se tekee mahdolliseksi yhteisöverokannan tuntuvan alentamisen.

Verolainsäädännön valmistelun lähtökohdaksi olisi palautettava vanha viisaus: laaja veropohja ja alhainen veroprosentti tuovat paremman verokertymän kuin rikkonainen veropohja ja korkea veroprosentti.

Veropohjan laajentaminen auttaa yksinkertaistamaan verotusta ja luomaan kansainvälisesti kilpailukykyisen yritysverojärjestelmän. Huomattavan alhainen yleinen yhteisöveroprosentti houkuttelisi yrityksiä maksamaan veronsa Suomeen varmasti paremmin kuin erilaiset vähennysoikeudet, jotka johtavat yritysten toimintatapoihin vaikuttavaan epäneutraaliin verotukseen.

Kirjoittaja on kansainvälisen ja vertailevan vero-oikeuden professori Helsingin yliopistossa.