Entä jos koulussa ei olisi kokeita?

 |   | 
 

Kukaan ei ole tainnut pitää kirjaa siitä, kuinka moneen kokeeseen oppilas joutuu kouluvuosinaan vastaamaan.

No, tein tuttujen opettajien kanssa vähän laskelmia. Ensimmäisellä ja toisella luokalla ei kokeita juuri ole, mutta 3.–6. luokalla niitä on "varovaisesti arvioiden" 25 lukuvuodessa. Yläkoulussa kokeita on lukuvuodessa keskimäärin 50. Ja jos jatkaa lukioon, alle 70 kokeella ei taida kolmen vuoden opintourakasta selvitä.

Jatkoin laskemista. Peruskoulussa kokeet kestävät kolme varttia eli niihin kuluu noin 190 tuntia. Lukiossa kokeelle on tapana varata ainakin kolme tuntia eli kaikkiin kokeisiin menee 210 tuntia.

Ensimmäiseltä luokalta lukion loppuun kuluu siis 400 tuntia kokeisiin. Aika vastaa sitä, että oppilas saisi syyslukukauden ensimmäisenä päivänä eteensä kasan konseptipaperia ja vastaukset jätettäisiin vähän ennen itsenäisyyspäivää. Eikä tässä puhuttu vielä mitään sanakokeista ja kertotaulupistareista.

Koerumba on pahin lukiossa, jossa koulupäivistä jopa viidennes on varattu kokeille. Se on valtavasti aikaa sirkukselle, jossa oppilas tankkaa viimeisenä iltana kemian koealuetta sivuilta 35–107, leikkii kokeessa sisäistäneensä asiat ja illalla tyhjentää päänsä – jotta voi täyttää sen seuraavan kokeen asioilla. Opettaja taas korjaa kokeet, ja koska joku saa kympin, opettaja kuvittelee opettaneensa asiat.

Jos kokeita kuitenkin halutaan pitää, ensiksi voisi katsoa tehtäviä. Eräässä helsinkiläisessä koulussa rehtori vaati eri aineiden kokeet kaikkien opettajien nähtäville. Moni opettaja järkyttyi siitä, miten paljon koulu vaatii nimien ja vuosilukujen muistamista sekä oppikirjojen taulukoiden ulkolukua. Vähemmistössä olivat tehtävät, joissa asioita piti soveltaa tai kytkeä aiemmin opittuun ja kaikkeen maailmassa ja ympärillä tapahtuvaan.

Knoppien testaaminen tuntuu pelottavalta aikana, jolloin kaikkialla vaaditaan yhä enemmän soveltamista ja Pähkinäsaaren rauhansopimusvuoden voi tarkistaa kännykällä missä vain.

Onneksi on hyviäkin esimerkkejä. Eräässä lukiossa ruotsinopettaja pani oppilaat kokeen sijaan nettiin ruotsinkielisille keskustelupalstoille juttelemaan. Harjoitus konkretisoi varmasti monelle kielitaidon tason paremmin kuin yksikään koenumero. Ja mikä parasta, tehtävä muistutti, että opittavilla asioilla on käyttöä koulun jälkeenkin.

Ja lopuksi vielä pistarit: kuinka monta tuntia oppilas käyttää peruskouluvuosinaan kokeisiin vastaamiseen?

Vastaus: ________________________________________

Tuomas Kaseva tuomas.kaseva@hs.fi
Kirjoittaja on HS:n Lauantai-liitteen toimitussihteeri.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@hs.fi

Uutiset