Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aika käy vähiin Ylen tehtävän kirkastamiseksi

Pääkirjoitus
 
Kaius Niemi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Keskustelu Yleisradion toiminnasta ja sen suhteesta ei-valtiolliseen mediaan on usein ollut junnaavaa eipäs-juupastelua, jossa huomio ohjautuu epäolennaisuuksiin ja menneisyyteen. Katse on tarpeen pitää tulevassa. Se, miten Yle kehittyy lähivuosina, vaikuttaa suomalaisille tarjolla olevien sisältöjen määrään ja moninaisuuteen.

Yleinen väärinkäsitys on, että kriittisyys Ylen budjettia kohtaan tai vaatimus yhtiön tehtävien tarkemmasta rajauksesta tähtäisi Ylen näivettämiseen ja sen sisältöjen tylsistämiseen. Tästä ei ole kysymys.

Ylen tulee olla suomalaisen sivistyksen, kulttuurin ja kansanvallan vaalija, kotimaisten kielten tukipylväs ja tiedonvälityksen monipuolisuuden ja laadun varmistaja. Näillä osa-alueilla Ylen työntekijät tekevät hyvää työtä.

Suomalaiset luottavat vahvasti Ylen uutisiin ja ajankohtaissisältöihin. Kun Ylen tulevaisuudesta käydään kriittistä keskustelua, yhtiön työntekijöitä ei saisi syyllistää. He toteuttavat johdon näkemystä siitä, mihin Yle resurssinsa laittaa.

Koska Yleisradiolaki ei määrittele riittävän tarkasti verorahoitteisen yhtiön tehtäviä, Ylen itselleen laatima strategia asettuu keskiöön. Ylen johto on ryhtynyt hyödyntämään epäselvää tilannetta ja toimii hegemonisen markkinajohtajan tavoin. Johto ei tyydy perustehtävien mahdollisimman hyvään hoitamiseen vaan tähtää kaikessa ykkössijaan.

"Yle-laki ei puhu tavoittavuusprosenteista. Itse olemme määritelleet, että 80 prosenttia päivittäiseksi tavoittavuudeksi olisi hyvä", toteaa Ylen julkaisujen johtaja Ismo Silvo blogitekstissään.

Lisäksi Yle tavoittelee sitä, että 90 prosenttia suomalaisista pitää jotain yhtiön palvelua kiinnostavana. Yle haluaa myös jokaisen suomalaisen käyttävän jotain Ylen palvelua vuoden aikana.

Strategia kuulostaa johdonmukaiselta. Ongelma on, että "asiakkuustavoitteiden" saavuttaminen edellyttää markkinajohtajuutta kaikissa kohderyhmissä ja kaikissa välineissä. Siispä Ylen johto toteuttaa markkinajohtajastrategiaa, ei julkisen palvelun strategiaa. Todellisuus sumennetaan korvaamalla sana "markkinaosuus" sanalla "tavoittavuus".

"Emme maksimoi markkinaosuuksia, vaan haemme olemassaolon oikeutuksemme laajasta kosketuspinnasta kaikkiin suomalaisiin", kirjoittaa strategiajohtaja Gunilla Ohls blogitekstissään. Argumentaatio on valitettavasti sanahelinää, koska strategian huolestuttavat seurausvaikutukset ovat yhtä todellisia sanavalinnoista huolimatta.

Ylen strategia on liian mahtipontinen ja iso Suomen kokoiseen maahan eikä se ota huomioon vaikutuksia muuhun mediakenttään.

Jos Ylen strategialle ei aseteta pian selkeitä rajoja, taloudellisissa vaikeuksissa ja digitaalisen murroksen keskellä painivan yksityisen median kantokyky alkaa pettää lähivuosina.

Emme ole vielä nähneet kuin alkusoiton. Yle vasta käynnistelee digitaalista kasvustrategiaansa.

Siihen yhtiöllä on käytössään jättimäiset resurssit noin puolen miljardin euron vuotuisen budjetin turvaamana. Esimerkiksi viime viikolla Yle lanseerasi nuorten Kioski-nimisen tv- ja digipalvelun. Sen ydinjoukko koostuu 15 ihmisestä. Ylen mittakaavassa joukko on pieni, mutta suunnilleen samalla väkimäärällä toimitetaan päivässä MTV:n tv-uutislähetykset.

Kioskin esimerkki kertoo valaisevasti, kuinka Yle kykenee siirtämään yksittäisiin strategisiin kasvuhankkeisiinsa nopeasti ison joukon tekijöitä.

Välillä Ylen johto on väläytellyt ajatusta sisältöjensä jakamisesta ilmaiseksi muulle medialle. Ensi alkuun ajatus voi kuulostaa kädenojennukselta talousvaikeuksissa painiville toimituksille. Lopputulos olisi kuitenkin vaarallinen. Se loisi läpi mediakentän kulkevan riippuvuussuhteen Ylestä. Sisällöt yksipuolistuisivat. Julkisen palvelun ja ei-valtiollisen median tarpeellinen raja hämärtyisi kokonaan.

Tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka ovat heikentäneet yksityisen median asemaa. Harvan poliitikon silmät ovat vielä avautuneet todellisuudelle, koska esimerkiksi isoja lehtikuolemia ei ole tapahtunut.

Siksi juuri nyt on oltava tarkkana. Digitalisaatio etenee seuraavien viiden vuoden aikana vauhdikkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Jos Yle noudattaa strategiaansa, se tavoittelee paljon nykyistä suurempaa digitaalista yleisöä.

Tämä vaikeuttaa muiden medioiden uusiutumiskykyä. Monipuolista tiedonvälitystä arvostavilla suomalaisilla on sen jälkeen yhä vähemmän valinnanvaraa.

Kaius Niemi kaius.niemi@hs.fi
Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat