Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Taulukkolaskenta­ohjelma Excel täytti 30 vuotta, mutta mistä löytyisi uuden ajan Excel?

Tietoteknisessä innovaatiomyllerryksessä on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että Microsoftin taulukkolaskentaohjelma Excel täytti syksyllä 30 vuotta.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Excelin peruslogiikka on edelleen sama kuin vuonna 1985. Vaakasarakkeet on merkitty kirjaimilla ja pystyrivit numeroilla.
Excelin peruslogiikka on edelleen sama kuin vuonna 1985. Vaakasarakkeet on merkitty kirjaimilla ja pystyrivit numeroilla.

Kun vanhempi polvi alkaa vähitellen tottua käyttämään Facebookia ja Twitteriä, nuoriso on varpusparven lailla siirtynyt sosiaalisen median uusiin palveluihin. Niitä ovat ainakin Instagram, Periscope, Snapchat, Meerkat ja Vine. Ei tarvitse olla kummoinenkaan teknologiavisionääri veikatakseen, että vuonna 2016 syntyy taas iso määrä uusia somen menestyspalveluita, ”killer appseja”.

Tietoteknisessä innovaatiomyllerryksessä on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että Microsoftin taulukkolaskentaohjelma Excel täytti syksyllä 30 vuotta. Vaikka ohjelmaan on vuosien varrella kehitetty paljon lisäominaisuuksia, sen peruslogiikka on edelleen sama kuin vuonna 1985. Excelin pystysarakkeet on merkitty kirjaimilla ja vaakarivit numeroilla. Taulukon soluihin viedään dataa, jota on helppo laskea ja jalostaa eri tavoin.

Excelillä on nykyisin eri puolilla maailmaa 750 miljoonaa käyttäjää. Siitä on tullut käytännössä taulukkolaskennan standardi. Miljoonissa yrityksissä käytetään Exceliä budjetointiin, kulujen seurantaan ja kaikenlaiseen datan analysointiin.

Microsoft julkisti ensimmäisen Excel-version vuonna 1985 Applen Macintosh-tietokoneisiin. Windows-versio julkaistiin vasta pari vuotta myöhemmin. Sittemmin Microsoft koplasi Excelin osaksi Office-pakettiaan, jonka avulla Microsoft nousi hallitsemaan tietokoneiden käyttöjärjestelmiä.

Nobel-palkittu taloustieteilijä Robert Solow loi vuonna 1956 mullistavan teorian talouskasvusta. Sen mukaan talouskasvu syntyy kahdesta asiasta: teknologisen kehityksen luomasta tuottavuudesta ja työvoiman kasvusta.

Tietotekninen vallankumous on muuttanut maailmaa 1970-luvulta lähtien. Työpaikoille ja sittemmin myös koteihin hankittiin tietokoneita, mutta investoinnit eivät näkyneetkään odotetulla tavalla tuottavuuden kasvuna. Solow totesi vuonna 1987, että ”tietokoneiden aikakausi näkyy kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa”. Tätä sarkastista tokaisua ryhdyttiin kutsumaan Solowin paradoksiksi.

Eräänä syynä ilmiöön saattoi olla työntekijöiden puutteellinen tietotekninen osaaminen. Tietokoneet eivät tee itsekseen yhtään mitään, eikä Excelin makroista ja funktioista ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää.

1970- ja 1980-luvuilla tuottavuuden kasvu oli Yhdysvalloissa hidasta, mutta 1990-luvulla se lähti kasvuun. Moni ehti jo julistaa Solowin paradoksin ratkenneeksi.

Viime vuosina tuottavuuskehitys on jälleen hidastunut. Yhdysvalloissa tuottavuus kasvoi vuosina 1995–2010 noin 2,6 prosenttia vuodessa. Tällä vuosikymmenellä se on hidastunut 0,4 prosenttiin. ”Tuottavuuden pudotus on iso. Pelottavaa siinä on se, että emme tiedä mistä se johtuu”, kirjoitti Princetonin yliopiston professori ja entinen Yhdysvaltain keskuspankin varapääjohtaja Alan S. Blinder kesällä Wall Street Journal -lehdessä.

Taloustieteilijät kiistelevät nyt, mistä uusi tuottavuusparadoksi johtuu. MIT:n professorit Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee esittävät, että digitalisaatio on uusi teollinen vallankumous, joka nostaa tuottavuutta. Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon puolestaan sanoo, että tietotekninen vallankumous on jo nähty, ja 2000-luvun innovaatiot liittyvät lähinnä viihteeseen – eivätkä lisää talouden tuottavuutta.

91-vuotias Robert Solow totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 22. joulukuuta kallistuvansa gordonilaisen näkemyksen kannalle. Solow ei usko, että viime aikojen innovaatiot tuottaisivat isoa tuottavuusloikkaa.

Excel lisää tuottavuutta enemmän kuin Vinen kuuden sekunnin some-videot.

Oikaisu 4.1. klo 14:48: Pääkirjoituksessa 4. tammikuuta sivulla A3 todettiin virheellisesti, että Excel-ohjelmiston vaakasarakkeet on merkitty kirjaimilla ja pystyrivit numeroilla. Excelin pystysarakkeet on merkitty kirjaimilla ja vaakarivit numeroilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat