Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Säästölait vaurioittavat yliopistoja pysyvästi

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Presidentti vahvisti valtioneuvoston esityksestä eduskunnan hyväksymät yliopistoihin kohdistuvat säästölait viime viikolla.

Yliopistolain indeksiehto poistettiin neljäksi vuodeksi, minkä lisäksi myös itse kehykseen on tehty merkittävä leikkaus. Toisella lakimuutoksella poistetaan erityisesti Helsingin yliopiston – ja pieneltä osin myös Itä-Suomen yliopiston – perusrahoitukseen perinteisesti kuulunut apteekkikompensaatio.

Kimmo Mäntylä
Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson
Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson

Säästöjä on pitkin syksyä arvosteltu ankarasti. Laaja huippututkijoiden rintama on huolellisesti perustellussa Marraskuun manifestissa vedonnut Suomen hallitukseen ja eduskuntaan, jotta suomalaisia yliopistoja pysyvästi vaurioittavia leikkauksia ei tehtäisi. Olen myös kanslerina arvostellut valtioneuvostossa toistuvasti leikkausten rajuutta.

Säästölait vaikeuttavat kohtuuttomasti etenkin Helsingin yliopiston toimintaa. Tämän jälkeen Helsingin yliopiston on hyvin vaikeaa säilyttää paikkansa ainoana suomalaisena yliopistona kansainvälisten huippuyliopistojen joukossa.

Eduskunta on ilmaissut huolensa säästöjen seurauksista ja haluaa, että leikkausten vaikutuksia seurataan. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston harkitsevan vuoden 2017 talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä apteekkikompensaation poistumisesta aiheutuvan tulonmenetyksen korvaamista asianomaisille yliopistoille, muiden yliopistojen rahoitusosuutta vaarantamatta.

Perustuslakivaliokunta korosti Helsingin yliopiston budjettileikkausten merkittävyyttä ja piti perustuslain nojalla perusteltuna, että apteekkikompensaatioista luopuminen toteutettaisiin asteittain porrastamalla heikennyksen voimaansaattamista. Eduskunta ei kuitenkaan esittänyt voimaantulon porrastamista vaan viittasi vuoden 2017 talousarvioehdotuksen laatimiseen.

Säästöihin liittyy merkittäviä pitkävaikutteisia riskejä. Äärimmäinen niukkuus johtaa helposti parhaimmiston lähtemiseen muiden maiden akateemisille työmarkkinoille, mistä voi alkaa itseään vahvistava syöksykierre. Kun nuorille lahjakkaille opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittäviä mahdollisuuksia, tutkijoiden uuden sukupolven potentiaali voi jäädä hyödyntämättä. Näiden uhkakuvien toteutumisesta on jo saatu ensimmäiset näytöt.

Hyvin rajut ja nopeat leikkaukset lisäävät riskien toteutumisen todennäköisyyttä. Nopean alasajon toteuttaminen strategisesti kestävällä tavalla on vaikeaa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston budjettiin on jo vuodelle 2016 luvassa noin 50 miljoonan euron supistus.

Yliopistoille on tarjottu vahinkojen vähentämiskeinoksi tehokkaampaa profilointia. Suomen pirstaloitunut yliopistokenttä tarvitsee keskittämistä, ja tätä työtä tehdään muun muassa yliopistojen yhteisorganisaatiossa Unifissa. Profilointi ei kuitenkaan auta kompensoimaan rajujen ja nopeiden leikkausten vaikutuksia. Joka näin uskoo, ei ymmärrä yliopistojen toiminnan aikajännettä.

Huippututkimuksen synnyttäminen yliopiston tietylle alueelle on monivuotinen prosessi. Nopeilla supistamistoimilla voidaan saada aikaan vahinkoja, joiden korjaaminen kestää vuosikymmeniä.

Myös koulutuksen syklit ovat pitkiä. Uusien opetusohjelmien luominen ja toimintaan saattaminen vie aikaa, kuten niiden lakkauttaminenkin. Opetusohjelmaan otetun opiskelijan valmentaminen maisteriksi kestää viisi vuotta. Yliopistojen tehokkaamman profiloinnin kautta mahdollisesti saavutettavat säästöt syntyvät väistämättä hitaasti.

Yliopistoissa ei voida toteuttaa nopeita ja rajuja säästöjä vaarantamatta yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatua. Yliopistot eivät voi kovin pitkään rajoittaa vahinkoja toimimalla tappiollisesti: yliopistolaki käytännössä kieltää yliopistoilta vapaan oman pääoman ylittävän tappion tekemisen.

Nyt hyväksyttyjen säästöjen aiheuttamia vahinkoja ei voida poistaa, mutta tunnustamalla ja ymmärtämällä yliopistojen toiminnan pitkä aikajänne voidaan vielä tehdä jotakin vahinkojen lieventämiseksi. Jos halutaan kantaa huolta Suomen sivistyksestä ja osaamistasosta, valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi suhtautua eduskunnan lausumiin vakavasti ja pyrittävä rajoittamaan säästölakien aiheuttamia vahinkoja ensi vuoden budjettivalmistelussa.

Thomas Wilhelmsson

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat