Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tämä loppiainen on vielä vapaapäivä – kerta saattaa olla viimeinen

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Tänään vietetään loppiaista, kirkollisista juhlapäivistä vanhimpia. Kyseessä on jouluakin vanhempi juhla. Sitä vietetään läntisissä kristillisissä kirkkokunnissa sen kunniaksi, että kristillisen perinteen mukaan tietäjät eli itäisen maan viisaat miehet löysivät loppiaisena perille Betlehemiin, Jeesus-lapsen luo.

Ortodoksisessa kirkossa loppiaista vietetään Jeesuksen kastejuhlana. Venäjällä loppiainen on huomattavasti merkittävämpi juhla kuin länsimaissa yleensä. Venäjällä loppiaista tosin vietetään juliaanisen kalenterin mukaan pari viikkoa myöhemmin kuin meillä.

Loppiainen päättää joulun pyhäpäivien putken. Tosin suomalaisessa kansanperinteessä on sanonta, jonka mukaan ”hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Tuomaan päivä on 21. joulukuuta ja Nuutin nimipäivä 13. tammikuuta eli viikon päästä.

Loppiainen on pyhäpäiväksi kummajainen, ja työnantajaleirissä yhtä huonomaineinen kuin toinen arkipyhä, helatorstai: yksittäinen kirkollinen pyhäpäivä, joka keskeyttää työnteon vaikka keskellä viikkoa. Jos työvuoro osuu loppiaiselle, joillakin aloilla on maksettu siitä hyvästä suurempaa palkkaa kuin vaikkapa jouluaatosta.

Aina näin ei ole ollut. Vuosina 1973–1991 loppiaista vietettiin tammikuun 6. ja 12. päivän väliin sijoittuvana lauantaina. Kirkolliskokouksen esityksen pohjalta eduskunta siirsi loppiaisen ja helatorstain takaisin siihen ajankohtaan, johon juhlapäivät kirkon kalenterin mukaan kuuluivat. Silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto tosin määräsi lakia vahvistaessaan, että laki tuli voimaan vasta vuosia myöhemmin.

Voimassa olevan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti kirkko ja työmarkkinajärjestöt selvittivät yhdessä, voitaisiinko loppiainen ja helatorstai siirtää taas viikonlopulle. Kirkolliset juhlapyhät on säädetty kirkkolaissa, ja aloiteoikeus sen muuttamiseen on ainoastaan kirkolliskokouksella. Siksi asia ei ole edennyt selvitystä pidemmälle.

Kirkkolaissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa siitä, ovatko kyseiset päivät vapaapäiviä ja pitäisikö niinä päivinä tehdystä työstä maksaa korotettu korvaus. Niistä sovitaan kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Tai on sovittu tähän asti. Juha Sipilän (kesk) hallitus esittää osana kustannuskilpailukyvyn parantamispakettia, että loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi ja vielä vuosityöaikaa lyhentämättä. Jos töitä tehtäisiin noina päivinä, maksettaisiin niistä yksinkertainen palkka ilman korotuksia. Jos ne pidettäisiin vapaina, olisi ne niin sanotusti tehtävä sisään.

Työehtoihin tehtävillä muutoksilla hallitus tavoittelee yksikkötyökustannusten alentamista 3,6 prosenttia. Tästä loppiaisen ja helatorstain osuus olisi 0,8 prosenttiyksikköä.

Eduskunta alkaa käsitellä hallituksen pakkolakipakettia näillä näkymin helmikuussa. Työmarkkinajärjestöillä on siis vielä aikaa sopia korvaavista toimista hallituksen paketin vaihtoehdoksi. Mutta mitä pidemmälle kevät kuluu, sitä vaikeammaksi lakipaketin peruminen käy.

Hallituskin toivoo järjestöiltä sopimusta. Lakipaketti on herättänyt työmarkkinoilla pahaa verta, ja jotkut oikeusoppineetkin ovat julkisesti arvelleet, että se rikkoo Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Järjestöt etsivät vaihtoehtoja hallituksen paketille, mutta voisihan loppiaisen ja helatorstain korvauskäytännön muuttaminen olla myös osa järjestöjen välistä sopimusta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat