Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Julkisuudessa on keskusteltu paljon perustuslakivaliokunnan roolista ja asemasta. Siksi on syytä selventää joitain valiokunnan toimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain pykälän 74 mukaisesti perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa lausunto eduskunnan täysistunnosta tai toisesta valiokunnasta tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten soveltaessa perustuslain säännöksiä.

Perustuslakivaliokunnan toiminta on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. Valiokunnan tulkinnat eivät ole olleet sidoksissa hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin.

Perustuslakivaliokunta kuulee lakiesityksistä esittelevää ministeriötä, parhaita perustuslakiasiantuntijoita ja tilanteen mukaan myös muita oikeudellisia asiantuntijoita. Muista eduskunnan valiokunnista poiketen perustuslakivaliokunta ei kuule lausuntoasioissa eri suuntiin vetäviä intressitahoja.

Säätämisjärjestyskannanotot yksilöidään perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Ne sitovat eduskuntaa: muiden valiokuntien ja täysistunnon tulee ottaa nämä valtiosääntöoikeudelliset huomautukset asianmukaisesti huomioon. Perustuslakivaliokunnan muut perustuslakiin tukeutuvat huomiot ovat velvoittavuudeltaan säätämisjärjestyskannanottoja heikompia, joskin huomioiden mahdolliseen sivuuttamiseen on syytä esittää perusteet.

Valiokunnan esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella erikoisvaliokunta pystyy yleensä muuttamaan lakiehdotusta siten, että laki täyttää perustuslain vaatimukset. On hyvin harvinaista, että jokin lainsäädäntöhanke kariutuu kokonaan perustuslakivaliokunnan antamaan lausuntoon. Jos näin kuitenkin tapahtuu, syynä on usein aikataulujen kireys. Ja vaalikauden lopussa hallituksen esitykset saatetaan antaa niin myöhään, että perustuslakivaliokunnan käsittelyyn jäävä aika on riittämätön.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama valvonta liikkuu oikeuden ja politiikan haasteellisella rajapinnalla. Perustuslaillinen arviointi nojaa kuitenkin aina oikeudellisiin lähteisiin: perustuslakiin ja sen esitöihin, valiokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden tulkintakäytäntöön.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden perustehtävä on antaa tietoa näistä lähteistä ja ilmaista oma näkemyksensä lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Tämän laajan aineiston pohjalta perustuslakivaliokunta tekee sitten oikeudellisia ratkaisuja. Siten valiokunta toimii ikään kuin oikeusistuin.

Vaikka valiokunnan kannat kiinnittyvät tiukasti oikeudellisiin lähteisiin, tulkintalinjat voivat ajan mittaan muuttua. Koska perustuslaki heijastaa yhteiskunnan perimmäisiä arvoja, äkillisiin kannanmuutoksiin on harvoin tarvetta. Muutostarve voi johtua esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai EU:n tuomioistuimen ratkaisusta. Arvioitavaksi voi tulla myös asia, jonka perustuslainmukaisuutta ei ennen ole arvioitu. Valiokunnan rooliin liittyy korostunut perusteluvelvollisuus, jos valiokunta poikkeaa aiemmasta tulkintakannastaan.

Viime aikoina valiokunnassa on jouduttu käsittelemään usein taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia liittyen näihin oikeuksiin vaikuttaviin säästölakiesityksiin. Nämäkin lausunnot ovat pohjautuneet vahvasti perustuslain esitöiden ja valiokunnan aikaisempien lausuntojen varaan. Lakiesitystä arvioidessaan valiokunta ei voi päättää, että jokin aikaisemmin esitetty näkökohta yksinkertaisesti sivuutetaan tai että sovelletaan vain tiettyjä perustuslain säännöksiä.

Perustuslakivaliokunta ei ole yhteiskunnassa pelkästään jarru. Avoin analyyttinen keskustelu voi ajan mittaan johtaa uusien tulkintojen muotoutumiseen.

Jotkut haluavat käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. Perustuslain tulkinta on perustuslakiin perustuva tehtävä, jonka valiokunta ottaa vakavasti.

Annika Lapintie ja Tapani Tölli

Lapintie (vas) on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja Tölli (kesk) varapuheenjohtaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat