Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Järjestöiltä vielä yksi yritys sopia

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Nyt kun joulunpyhistä on päästy, työmarkkinajärjestöillä on muutama viikko keskeytymätöntä työaikaa neuvotella muun muassa paikallisesta sopimisesta. Kolmikantainen työryhmä aloitteli joulun alla, ja alkuvuoteen ryhmä on varannut kokouksia pari kolme joka viikolle. Valmista pitäisi olla maaliskuun puolivälissä. Muitakin työelämäneuvotteluja viritellään.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd) toivoi loppiaisena pitämässään puheessa, että paikallisessa sopimisessa sovellettaisiin Saksan mallia. Sen olennaisia osia ovat henkilöstön edustus yritysten hallinnossa sekä eräänlaiset selviytymissopimukset: vaikeina aikoina työntekijät joustavat eduistaan, mutta vastapainoksi ketään ei irtisanota.

Ihalaisen sanoilla on työelämässä painoa, onhan hän entinen työministeri, SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja ja kenties vieläkin hyvin informoitu työmarkkina-asioissa.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) kiiruhti kannattamaan Ihalaisen ehdotusta (HS 6.1.). Joku saattaa nähdä Rehnin myötäsukaisessa otteessa merkkejä Sdp:n ja keskustan pitkäaikaisen punamultayhteistyön lämmittelystä. Siitä ei välttämättä ole kysymys. Maan talous nyt vain on sellaisessa pysähtyneisyyden tilassa, että yhteistyötä yli puoluerajojen tarvitaan, myös hallituksen ja opposition välillä.

Ihalainen vetosi lisäksi työmarkkinajärjestöhin, että ne vielä saisivat neuvoteltua kattavan työmarkkinasopimuksen. Saman teki Rehn Uuden Suomen blogissaan 8.1. Järjestöissä onkin laajalti vallalla henki, että keskitettyä ratkaisua sietää vielä kerran yrittää. Hallituskin näkisi mieluummin järjestöjen sopivan keskenään sen sijaan, että hallitus joutuisi toteuttamaan uhkaamansa työehtojen heikennykset.

Hallituksen työelämälait ovat tulossa eduskuntaan helmikuussa. Sen jälkeenkin järjestöillä on toki vielä aikaa ennen kuin hallituksen kiristyspaketti tulee voimaan. Mutta mitä pitemmälle lakipaketin käsittely eduskunnassa etenee, sen vaikeampaa sitä on perua. Neuvotteluilmapiiri uhkaa tulehtua.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK lopetti neuvottelut työmarkkinaratkaisusta toivottomina viime vuoden lopulla. Palkansaajajärjestöt hieman yllättyivät siitä, että EK teki johtopäätöksensä niin pikaisesti. EK perusteli vetäytymistä sillä, että teollisuuden kannalta keskeinen kuljetusliitto AKT ilmoitti etukäteen, ettei se tule mukaan keskitettyyn ratkaisuun.

Palkansaajat SAK eturivissä syyttivät EK:ta neuvotteluhaluttomuudesta. EK:n arveltiin saavan haluamansa muutokset joka tapauksessa hallituksen työelämälakien myötä. Mutta EK:ssakin on tiettävästi alettu epäillä pakkolakien läpimenoa ja niiden tehoa. Pakottavassa lainsäädännössä on nähty perustuslaillisia ongelmia, se kun rajoittaa neuvotteluosapuolten sopimisvapautta. Ainakin hallituksen ”pakkolakipaketti” näkyy suoraan Sdp:n kannatuksen kasvuna.

EK vieritti syyn neuvottelujen kariutumisesta AKT:n niskoille. AKT on sanonut palaavansa neuvottelupöytään, jos hallitus vetää lakipakettinsa pois. Hallitus ei taas julkisesti voi perääntyä yksittäisen ammattiliiton uhkavaatimuksen edessä. Tilanne alkaa muistuttaa kansainvälistä konfliktia: rauhanvälittäjää kaivattaisiin kipeästi.

Neuvoteltu sopimus olisi epäilemättä kaikkien kannalta paras ratkaisu. Mikäli hallituksen valmistelemat lait tulevat voimaan, ainakin vahvat ammattiliitot pyrkivät ensi syksyn palkkaneuvotteluissa ottamaan takaisin sen mitä pakkolakien myötä menettävät. Silloin ei enää puhuttaisi maltillisesta palkkaratkaisusta, ei myöskään kustannuskilpailukyvyn parantamisesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat