Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

On helppo kuvitella, että osuuskunnalle häviäminen kirpaisee Sammon johtokaksikkoa

Pääkirjoitus
 
Juhani Saarinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja Helsingin Sanomien on politiikan ja talouden toimittaja.

Kun vakuutusyhtiö If teki loppuvuodesta kantelun Kilpailu- ja kuluttajavirastolle OP-ryhmän toimintatavoista, kiistassa oli helppo nähdä muutakin kuin vain kamppailua finanssialan ykköspaikasta.

Ifin voimahahmot, emoyhtiö Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja konsernijohtaja Kari Stadigh, tunnetaan puhdasoppisen kapitalismin kannattajina. Markkinatalouden perusyksikkö on osakeyhtiö, mutta OP-ryhmä on jotain muuta: se muodostuu asiakkaiden omistamista osuuskunnista.

Vielä finanssikriisin alla Sammon osin omistama Nordea oli lainoissa ja talletuksissa mitattuna yhtä suuri pankki kuin OP, mutta tätä nykyä Nordea on jäänyt kauas taakse. On helppo kuvitella, että osuuskunnalle häviäminen kirpaisee.

Vuosien 2007–2009 finanssikriisi havahdutti taloustieteilijät ja päättäjät pohtimaan, onko markkinataloudessa kaikki kohdallaan.

Teoriassa markkinat ohjaavat pääomat ja työvoiman elegantisti juuri oikeaan paikkaan, mutta todellisuus on sotkuisempaa. Finanssikriisissä yritysten holtiton riskinotto oli upottaa maailmantalouden.

Osuuskuntien nousu finanssikriisin jälkeen ei ole välttämättä sattumaa. Osuuskunnat ovat yrityksiä, mutta niillä voi olla muitakin tavoitteita kuin voiton tekeminen omistajilleen.

Idealismi on tuskin tärkein syy vilauttaa osuuskaupan vihreää bonuskorttia, mutta historiallisesti osuustoimintaan on kuulunut demokratian ja tasa-arvon edistämisen kaltaisia yhteiskunnallisia päämääriä. Tämä on tehnyt osuuskunnista liiketoiminnassaan varovaisia mutta toisaalta kriiseissä sitkeämpiä.

Osuuskunnat kukoistavat muuallakin kuin pankki- ja vakuutusalalla.

Pörssiyhtiö Metsä Board, jonka taustalla on osuuskunta Metsäliitto, on toipunut alan kriisistä paremmin kuin suuret kilpailijat UPM ja Stora Enso. Päivittäistavarakaupassa S-ryhmän osuuskaupat ovat kasvattaneet eroaan seuraavaksi suurimpaan kilpailijaan K-ryhmään.

Menestys muutamalla toimialalla ei vielä todista osuuskuntien paremmuutta, mutta myös uusien yritysten tilastot kertovat osuustoiminnan noususta. Osuuskuntien lukumäärä on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta noin 5 000:een.

Kunnianhimoinen startup-yrittäjä tuskin aloittaa osuustoimintaa, mutta monelle muulle osuuskunta näyttää nousseen todelliseksi vaihtoehdoksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat