Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjän talous putosi viettävälle pohjalleen

Pääkirjoitus
 
Paavo Rautio Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvasi maansa talouden kehitystä viime vuoden lopulla parikin kertaa arvioimalla, että pahin on takana ja pohjat on nähty. Parempi kuvaus olisi ehkä, että talous vakautui viime vuoden lopulla äkkipudotuksen jälkeen tasaisen varmaan taantumiseensa – se asettui viettävälle pohjalleen.

Pari viime vuotta ovat olleet Venäjän taloudelle todella vaikeaa aikaa. Bruttokansantuote on ollut pahassa luisussa vuoden 2013 huipputasosta. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vertailussa Venäjä oli tuolloin jo maailman yhdeksänneksi suurin talous, kun bkt-lukemia vertaillaan käyvin hinnoin. Parissa vuodessa Venäjä on pudonnut samassa bkt-taulukossa sijalle 13, Meksikon ja Espanjan tienoille.

Alkanut vuosi ei muuta alavireistä kehitystä. Viime vuoden bkt:stä ei vielä ole varmoja lukemia, mutta se päätyi ehkä nelisen prosenttia pakkaselle. Tämän vuoden bruttokansantuotteen kehityksestä on tehty lukuisia arvioita, mutta yleisesti odotetaan bkt:n jatkavan kutistumistaan. Sijoitus ja ihmisten elintaso heikkenevät edelleen.

Muutama vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) teki vertailuvirheen. Hän väitti, että Venäjän talous on Hollannin talouden kokoinen. Kaulaa on Venäjän eduksi edelleen runsaasti, mutta ero kutistuu kaiken aikaa.

Taloustutkimuslaitos Carnegie lisäsi tuoreessa Venäjä-analyysissään sattuvasti, että Venäjä sairastui kovimman vauhtinsa vuosina Hollannin-tautiin. Tauti sai nimensä, kun 1950-luvun lopulla Hollannista löydettiin maakaasua. Kaasusta tuli kansantalouden keskipiste, ja muut asiat jäivät jalkoihin.

Öljyn ja maakaasun korkea hinta johti Venäjällä siihen, että investoinnit suuntautuivat tälle sektorille. Kova energiabuumi nosti ruplan arvon selvästi yli sen tason, jolla Venäjän koko talouden iskukyky todellisuudessa oli. Sekin vähäinen teollisuus, jota maassa oli, taantui. Samaan aikaan julkisia menoja lisättiin ja ihmisille annettiin lupauksia sosiaalietujen kasvamisesta.

Vajaa vuosi sitten Venäjän talousministeri Anton Siluanov vakuutti, että Venäjä on parantunut Hollannin-taudistaan. Hänen mukaansa öljyn hinnan ja ruplan arvon romahdukset olivat tehokkaita lääkkeitä.

Siluanov on väärässä. Parantuminen edellyttäisi sitä, että ne resurssit, joita Venäjällä yhä on, olisi jo ohjattu modernin teollisuuden rakentamiseen ja vakaan markkinatalouden vahvistamiseen. Tällaisesta ei ole minkäänlaisia näyttöjä. Ei edes sen yrityksestä. Puheet talouden nopeasta modernisoinnista ovat toistaiseksi olleet vain puheita.

Hyvin keskittynyt ja valtiovetoinen energiasektori hallitsee edelleen. Tauti ehkä vain pahenee, sillä tämä sektori on joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Pelastavaa öljyn hinnan nousua ei ole näkyvissä. Energiayhtiöt kaipaavat yhä enemmän julkista tukea samaan aikaan kun tulot kutistuvat ja vararahastot pienenevät. Energia-alan tarvitsemat ulkomaiset investoinnit ovat kadonneet, ja yhteiselle kassalle voi tänä vuonna tulla Venäjän pankkisektorilta suuriakin avunpyyntöjä.

Juuri ennen Venäjän bkt-huippua Putinille tarjottiin ”2020-strategiaa”. Se oli hyvä lääkemääräys Hollannin-tautiin: parempaa koulutusta, resurssien siirtoa pois energiasektorilta ja tuottavuuden kasvattamista.

Osuvia ohjeita maalle, jonka talous on viettävällä pohjalla. Venäjällä työvoimapanos kutistuu ja tuottavuus on kroonisesti hyvin vähäinen – talouskasvun molemmat pääelementit pettävät.

Silloin ei tuntunut tarpeelliselta ottaa opiksi. Ja lääkkeet olisivat olleet pahanmakuisia, koska Putinin lähipiiri hyötyi taudista taloudellisesti ja Putin itse vahvistamalla asemaansa.

Venäjä jatkaa tänä vuonna matkaansa syvemmälle talousahdinkoon. Hieman viime vuotta rauhallisemmin, mutta matka jatkuu. Jos Putinin kolmatta kautta presidenttinä mittaa talouden mittarein, saldo on pahasti negatiivinen.

Kasvaviin taloudellisiin ongelmiin Putinilla on ollut ihan oma reseptinsä: autoritaariset otteet kovenevat, turvallisuuspolitiikka muuttuu entistä aggressiivisemmaksi ja armeija saa lisää voimavaroja. Näyttää siltä, että nämä lääkkeet on kirjoitettu ihan muuhun tarkoitukseen kuin Hollannin-taudin voittamiseen.

Ehkä Putinin luonnehdintaa talouden tilasta pitäisi muokata siten, että Venäjän taloudessa taakse jäi lyhyellä aikavälillä pahin aika mutta pitkällä aikavälillä paras aika.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat