Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aikuiset pois koulunpenkiltä – taas säästöpäätös, joka osuu pahiten pienipalkkaisiin naisiin

Pääkirjoitus
 
Minttu Mikkonen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n Lauantai-liitteen toimitussihteeri.

Nykyinen hallitus on jo ehditty julistaa tasa-arvovastaisimmaksi naismuistiin. Vuorotteluvapaan, lomien, sairauslomien, vuorolisien ja varsinkin päivähoidon heikennykset osuvat monien arvioiden mukaan pahiten pienipalkkaisiin naisiin.

Listaan voi lisätä vielä aikuiskoulutustuen, jonka 700 euron perusosan hallitus aikoo lakkauttaa kokonaan ensi vuoden alussa. Jäljelle jäisi vain ansiosidonnainen osa, joka rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuista. Yrittäjien aikuiskoulutustuki lakkaisi kokonaan.

Aikuiskoulutustuen saajista 77 prosenttia on naisia, keskimäärin 38-vuotiaita. Lähes puolet tienaa alle 2 500 euroa kuukaudessa. Eniten tuella opiskellaan sosiaali- ja terveysalan tutkintoja.

Nykyään tuki on 2 500 euron tuloilla 1 460 euroa kuukaudessa. Ensi vuonna se olisi enää 760 euroa kuukaudessa.

Lisäksi voi nostaa opintolainaa, mutta käytännössä aikuiskoulutustuen nostaminen ja työstä opintovapaalle jäävien aikuisopiskelu vähenevät radikaalisti.

Omasta ja monen tuttavani kokemuksesta tiedän, että täysipäiväisen työn ja tutkinto-opiskelun mahduttaminen vuorokauden 24 tuntiin on todella vaikeaa. Jompikumpi tai kumpikin, ja varsinkin perhe, kärsii.

Maailman ja työelämän muutoksesta kertoo, että tuen suosio on kasvanut kovaa vauhtia. Vuonna 2014 sitä sai 18 000 ihmistä. Melkein kaikki suorittavat tutkintoa, joten mistään työväenopiston harrastusryhmistä ei ole kyse.

Monella alalla digitalisaatio muuttaa nopeasti osaamisvaatimuksia. Samaan aikaan yritykset vähentävät jatkuvasti väkeä. Harvalla työnantajalla on enää varaa muuhun kuin aivan välttämättömän koulutuksen järjestämiseen.

Mahdollisiin potkuihin ja alanvaihtoon työntekijä on voinut varautua itse kouluttautumalla aikuiskoulutustuella.

Sinänsä hallitus toteuttaa johdonmukaisesti säästöpolitiikkaansa, jonka seurauksena kaikki kärsivät, ja pienipalkkaiset naiset kärsivät vielä enemmän.

Johdonmukaista on sekin, että hallitus leikkaa ihan kaikenikäisten koulutuksesta ja viestittää ideologiansa mukaisesti, että työmarkkinoilla pärjääminen omaa osaamista kehittämällä on yksilön eikä valtion asia.

Eikä tämänkään säästöpäätöksen seurauksia ole kunnolla laskettu. Miten paljon maksaa oppilaitoksille, kun aikuisopiskelijoiden opinnot venyvät vuosia? Ja miten paljon lopulta maksaa valtiolle, jos uudelleen kouluttautuminen tapahtuu vasta työttömänä?

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat