Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pohjoismaiden yhteistyö on suuressa vaarassa, koska se on ollut liian helppoa

Pääkirjoitus
 
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Pohjoismaisuus on siitä mukavaa, että se on yksinomaan myönteistä, eikä sen eteen ole vuosikymmeniin tarvinnut tehdä uhrauksia. Siksi se on nyt suuressa vaarassa.

Euroopan pohjoinen kolkka on ajautunut vaaralliseen myrskyyn.

Kyseessä ei ole ”täydellinen myrsky”, jossa useat osatekijät yhdistyisivät yhdeksi ennennäkemättömäksi voimaksi. Pohjola koettelee hyvin epätäydellinen myrsky, jossa eri voimat repivät eri suuntiin.

Tilanne on hälyttävä, koska pohjoismainen yhteistyö ei ole vain mukavaa, vaan se on myös perusyksikkö, jota ilman Suomen ja suomalaisten asema maailmassa olisi huomattavasti nykyistä heikompi.

Epävarmassa maailmassa Pohjoismaita ajaa yhteen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Sen tueksi tarvitaan aiempaa enemmän yhteistä ulkopolitiikkaa.

Kestävin keskinäinen voima on talous. Ilmeisesti niin hallitusten, yritysten kuin kansalaistenkin on vaikea tiedostaa yhteisten taloudellisten etujen merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Pohjoismaita repii pahiten erilleen Euroopan pakolaiskriisi ja sen synnyttämä kilpailu uusien rajaesteiden pystyttämisessä. Hajottavat voimat voittavat, jos se sallitaan. Ne estävät yhteisen ulkopolitiikan ja heikentävät taloussiteitä.

Yhteisen identiteetin perusta ei ole kadonnut. Tärkeintä on yhteinen käsitys oikeusvaltiosta ja hyvinvoinnin jakamisesta. Pohjoismaisuus on perusyksikkö, jota ilman Suomen ja suomalaisten asema olisi huomattavasti nykyistä heikompi.

Vuosien varrella pohjoismaisuudesta on tullut alueen kansalaisille etu, jota ei tarvitse ansaita erikseen. Käsityksen virheellisyyteen havahtuu viimeistään silloin, kun edun menettää.

Pitäisi siis herätä herätä horroksesta ja pelastaa Pohjoismaat tärkeänä yhteisenä voimana ja oikeudenmukaisuuden edelläkävijänä keskellä myrskyävää Eurooppaa. Merkkejä heräämisestä on valitettavan vähän.

Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa, ja on valinnut vuodelle kolme teemaa. Ne ovat vesi, luonto ja ihmiset.

Lista on hämmentävä. Suomen teemat ovat tärkeitä ja saattoivat olla valintahetkellä hyviä, mutta niillä ei ole mitään yhteyttä Pohjoismaiden välittömiin uhkakuviin.

Listan ulkopuolelta Suomi aikoo korostaa ministerineuvostossa rajaesteiden poistamista Pohjoismaiden kesken. Teema oli entuudestaan tärkeä, vaikka passitarkastuksista luovuttiin Pohjoismaiden kesken yli 60 vuotta sitten.

Rajavalvonta sai aivan uuden merkityksen viime vuoden loppukuukausina, kun rajatarkastuksia alettiin taas ottaa käyttöön pakolaiskriisin seurauksena myös Pohjoismaiden kesken.

Koko yhteistyön tulevaisuus on kiinni siitä, miten rajaesteiden kielteiset poliittiset vaikutukset kaikkiin muihin hankkeisiin saadaan pysäytettyä ja miten maat sitoutuvat yhteistyöhön tästä eteenpäin.

Nykytilanteen ristiriitaisuus näkyi alkuviikosta Ruotsin vuotuisessa turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Sälenissä. Konferenssin yhteydessä Ruotsi ilmoitti allekirjoittavansa tänään torstaina Tanskan kanssa sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Vain viikkoa aiemmin Ruotsi oli ottanut henkilötodistusten tarkastukset täysimittaisesti käyttöön Tanskasta tuleville matkustajille. Tanskassa tapahtumaa kuvattiin pohjakosketukseksi maiden suhteissa.

Rajatarkastuksia koskeva päätös on merkittävämpi. Kyse ei ole vain henkilöliikenteestä vaan taloudellisesta yhdentymisestä, joka kattaa Kööpenhaminan alueen ja suuren osan Etelä-Ruotsia. Sopimus puolustusyhteistyöstä luo vain edellytykset poliittisille päätöksille käytännön yhteistyöstä.

Ristiriita on myös Ruotsin ja Suomen välillä. Pääministerit Stefan Löfven ja Juha Sipilä korostivat viime viikonvaihteessa Dagens Nyheterissä ja Lännen Median lehdissä julkaistussa yhteisessä kirjoituksessaan puolustusyhteistyön mahdollisuutta myös kriisitilanteissa sillä edellytyksellä, että molemmissa maissa tehdään tarvittavat poliittiset päätökset. Samalla tarkastukset ovat palanneet myös Ruotsin ja Suomen rajalle.

Poliittisia päätöksiä kriisiajan puolustuksesta on vaikea tehdä edes kahden kesken, jos pohjoismaisen yhteistyön elintila kutistuu. Ei voi rakentaa uutta ja samalla purkaa vuosikymmenien aikaansaannoksia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat