Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työnteon ehtoihin toiveissa lisäjoustoa

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Metsäyhtiö UPM:n sellutehtaan laajennusosa Kuusankoskella vihittiin käyttöön tiistaina. Peräti 160 miljoonan euron investoinnista on syytä iloita lamaannuksen tilassa kärvistelevässä Suomessa.

UPM:n toimitusjohtajalla Jussi Pesosella oli uuden linjan vihkiäispuheessaan viesti työmarkkinajärjestöille. ”Edellytämme, että työmarkkinoilla pystytään sopimaan asioista paikallisesti, jopa konekohtaisesti”, hän sanoi Kauppalehden verkkosivujen mukaan.

Jotta mittakaava pysyisi mielessä, paperiteollisuudessa yksi ”kone” ei ole mikään tehdassalin nurkassa kyhjöttävä sorvi, vaan vie koko tehdashallin.

Samana tiistaina kokoontui hallituksen, työnantajien ja palkansaajien kolmikantainen työryhmä jatkamaan neuvotteluja Pesosen mainitsemasta paikallisen sopimisen lisäämisestä. Ensimmäinen neuvottelu ehdittiin pitää joulun alla. Valmista pitäisi tulla maaliskuun puoliväliin mennessä.

Pesosen johtama UPM on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri yritys ja on siis Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen. Mutta vielä EK:ta suurempi hinku paikalliseen sopimiseen on Suomen Yrittäjillä. Järjestön jäsenyrityksistä useimmat eivät kuulu oman toimialansa työnantajajärjestöön, joten ne eivät saa hyödyntää niitä poikkeusmahdollisuuksia, joista on sovittu työehtosopimuksissa.

Yrittäjät pitävätkin paikallista sopimista tärkeämpänä kuin hallituksen haluamaa kahta muuta kilpailukykyloikkaa eli yksikkötyökustannusten alentamista ja äärimaltillisia palkankorotuksia. Myös hallituksesta korostetaan, että paikallisen sopimisen edistäminen on tämän vaalikauden merkittävin työelämän uudistushanke.

Palkansaajajärjestöistä ainakin SAK:lla oli vielä syksyllä mielessä, että paikallisen sopimisen pelisäännöistä sovittaisiin työmarkkinasopimuksen yhteydessä. Työnantajat ja hallitus haluaisivat pitää asiat erillään toisistaan – jo sen takia, että työmarkkinasopimuksen synty on vielä erittäin epävarmaa. Kaikki tosin sopimusta tuntuvat tahtovan, ehkä kuljetusalan AKT:tä lukuun ottamatta.

Selvitysmies Harri Hietala esitti syksyllä paikallisen sopimisen lisäämiseen kaksi vaihtoehtoista polkua, joko lainsäädäntöteitse tai työehtosopimuksilla. Valmisteilla on sekamalli: liittojen toivotaan lisäävän joustoja omiin työehtosopimuksiinsa, mutta samalla valmistellaan lakeja, jotka takaavat myös Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille mahdollisuuden sopia työpaikalla toisin kuin laki sanoo. Laeilla halutaan lisäksi varmistaa, että lisäjoustot ovat käytössä jo ensi syksyn neuvottelukierroksella. Lisäjoustoja ei haluta jättää täysin liittojen neuvottelujen varaan.

Aivan Pesosen toivomalle tasolle paikallista sopimista tuskin viedään ainakaan tässä vaiheessa, vaikka maassa onkin porvarihallitus. Joitain väljennyksiä nykyinen työelämä kuitenkin vaatii. Yritysten toimintamallit ovat siinä määrin erilaistuneet.

Kolmikantaisesta työryhmältä ei kannata odottaa yksimielistä lopputulosta, niin paljon työnantajien ja palkansaajien toiveet, tarpeet ja pelot poikkeavat toisistaan. Hallituksesta kuitenkin mielellään muistutetaan, että tämän hallituksen aikana kolmikantainen valmistelu ei tarkoita kolmikantaista päätöksentekoa eli sitä, että mikä tahansa osapuoli voi veto-oikeudellaan estää päätöksen syntymisen. Kolmikanta valmistelee, hallitus esittää ja eduskunta – jossa hallituspuolueilla on enemmistö – päättää.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat