Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vaikuttavuus korostuu tutkimusrahoituksessa

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Suomen panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat yhä kansainvälisesti korkealla tasolla. Tilanne ei ole aivan niin huono kuin julkisen keskustelun nojalla voisi päätellä.

On arvioitava tarkemmin, mitä laadullisia tuloksia tällä mittavalla, lähes 2 700 miljoonan euron vuosittaisella julkisella investoinnilla saadaan aikaan. Valistuksen ja sivistyksen aatteesta on syytä pitää kiinni, etenkin kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys perustuu entistä enemmän luovien alojen ja luovien ihmisten panokseen.

Suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa J. V. Snellmanin edustaman sivistysajattelun rinnalla on aina kulkenut Anders Chydeniuksen nimiin menevä hyötyajattelu. Tutkittuun tietoon nojaava ihmisen sivistyminen ja tieteellisen tutkimuksen omalakinen kehitys ovat itseisarvoja, joita yliopistoissa vaalitaan. Tutkimuksen pitää kuitenkin tukea myös taloudellisen hyödyn syntymistä, siis parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomen kansantalouden kokoon suhteutettuna tutkimus- ja koulutusinvestoinnit ovat maailman huippua. OECD:n tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa tehtiin kehittyneiden maiden neljänneksi suurimmat panostukset tutkimukseen ja korkeakoulutukseen vuonna 2013. Korkeakoulujen kokonaismenojen osuus kansantuotteesta on meillä viidenneksi korkein.

Valtio rahoittaa tutkimustoimintaa pääosin yliopistojen, Suomen Akatemian, Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kautta. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008. Tekesin ja VTT:n määrärahat ovat sen sijaan laskeneet vuodesta 2011 lähtien – jopa niin, että Tekesin määrärahat ovat nyt reaaliarvoltaan neljänneksen alle vuoden 2008 tason. Voimavarojen valitettava supistus suuntautuu siten yritysten innovaatio- ja kehitystukeen eli soveltavaan tutkimukseen.

Yliopistolaki edellyttää tutkimukselta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ymmärrän tämän tarkoittavan, että akateemisen tutkimuksen on palveltava myös yhteiskunnan ja talouden kehittämistarpeita.

Vaatimus on oikeutettu, kun tiedämme kansantaloutemme lohduttoman lähihistorian. Pitkään takapakkia ottanut reaalinen kansantuote on nyt vuoden 2006 tasolla. Vastalääkkeenä hallitus panostaa kärkihankkeiden kautta biotalouteen, puhtaisiin ratkaisuihin, terveysalaan ja digitaalisiin ratkaisuihin.

Yliopistolain edellyttämää tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa kehittämällä yliopistojen työnjakoa ja vahvistamalla yksiköitä. Rahoitusta tulee suunnata yliopistoille ja tutkimuslaitoksille nykyistä enemmän niiden osoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella. Yliopistojemme on paremmin hyödynnettävä eurooppalaista tutkimus- ja investointirahoitusta.

Tutkimuksen vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää sekä vaikuttavuuden mittarien että kriteerien parempaa määrittelyä. Päävastuu tästä on tieteenalapohjaisesti laajalla akateemisella yhteisöllä. Koeteltuja malleja on jo käytössä maailmalla, ja niistä voidaan ottaa oppia.

Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus vuonna 2017 antaa mahdollisuuden uudistaa järjestelmää Suomessakin. Vaikuttavuusarviot on syytä sisällyttää rahoitusmalliin, kannustimeksi yliopiston kehittämiseen.

Tiedeyhteisön uudistamisessa on otettava tiede avuksi. Kaipaamme kansainvälistä vertailutietoa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Sen vuoksi hallitus on päättänyt teettää OECD:llä riippumattoman kansainvälisen arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutkimustulosten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon.

OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutkimusrahoituksen valmistelussa. Kun ehkä vielä tuolloinkin kärsimme laihoista vuosista, on välttämätöntä selvittää, miten mittavat panostuksemme innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta. Vain siten Suomen menestys voi nojata tieteeseen ja tutkimukseen myös tulevaisuudessa.

Olli Rehn

Kirjoittaja on elinkeinoministeri (kesk) ja

yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat