Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Raide-Jokeria ­ei kannata viivyttää

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Pääkaupunkiseudun ensimmäisen pikaraitiotielinjan Raide-Jokerin hankesuunnitelma julkistettiin perjantaina. Suunnitelma kertoo, mihin Helsingin Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Espoon Keilaniemeen kulkevan poikittaislinjan pysäkit sijoiteltaisiin ja mitä katutöitä hanke toisi mukanaan. Otaniementien seudun liito-oravienkin tarpeet on otettu huomioon. Samaan aikaan julkaistiin arvio Raide-Jokerin pitkän aikavälin talousvaikutuksista. Kaupunkitaloudellinen arviointi on tärkeä paperi hankesuunnitelman rinnalla.

Uuden pikaraitiotien kustannuksia ja sen rakentamisen vaikutuksia voi arvioida monesta näkökulmasta. Yksi mittari on kaikille liikennehankkeille laskettava hyötykustannusluku. Se ei ole Raide-Jokerille järin mairitteleva. Voi kuitenkin kysyä, miten oleellinen tämä mittari on Raide-Jokerin arvioinnissa: siinä painottuu eritoten se, kuinka paljon matka-aikaa uusi liikennehanke säästäisi.

Raide-Jokeri parantaisi reitin lähellä asuvien liikkumista, sillä Raide-Jokerin vaunuun mahtuu enemmän matkustajia kuin nykyisin reittiä ajaviin hyvin täysiin busseihin. Ennen kaikkea Raide-Jokeri kuitenkin houkuttelisi uutta asuntotuotantoa. Linjan varteen suunnitellaankin asuntoja Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen.

Helsingin tulevaisuuden visioinnissa on käänne, joka näkyy myös uudessa yleiskaavaehdotuksessa ja Raide-Jokeri-hankkeessa. Ohi on Suur-Helsingin aika, jolloin Helsinki levittäytyi, hamusi kaistaleita Sipoosta ja yritti sulauttaa koko pääkaupunkiseudun yhdeksi metropoliksi. Rajat tulivat aina vastaan. Kaupunki ehti kuitenkin hajautua pahoin, sillä maankäytön ja liikenneratkaisujen suunnittelut eivät kulkeneet riittävästi tasatahtiin.

Nyt Helsinki katsoo sisäänpäin. Iskusana on tiivistäminen. Se on viisasta, sillä paine tiivistää kaupunkirakennetta on todellinen. Väljää on jopa kantakaupungissa, jos verrataan Helsingin ja Tukholman asukas- ja työpaikkatiheyttä.

Jos asuntoja ei ole tarjolla keskustan palveluiden ja työpaikkojen lähellä – siis siellä, missä haluttaisiin asua – asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat myös reuna-alueilla, joille asumispaine purkautuu. Se, että Helsingissä on huomattavasti kalliimpaa asua kuin muualla maassa, näkyy paitsi pitkinä työmatkoina myös palkkavaatimuksissa ja työvoiman saatavuudessa.

Nyt Helsingissä on asuntovaje, joka vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen ja työpaikkojen syntyyn. Helsinkiin on tulijoita – ja jääjiä, sillä monet lapsiperheet toivoisivat voivansa asua lähellä kantakaupunkia. Tiivistämisessä avainasemassa ovat liikenteen runkoratkaisut, kuten metro ja Raide-Jokeri. Elokuussa liikennöintinsä aloittava länsimetro muuttaa Espoon maankäyttöä nykyistä tiiviimmäksi.

Raide-Jokeri vaikuttaa merkittävästi asuntorakentamiseen. Pikaraitiotien lasketaan tuovan kymmeniätuhansia uusia asuntoja, joten Raide-Jokeri todellakin on investointi, joka maksaa itse itsensä takaisin. Helsinki ja Espoo haluaisivat tietenkin myös valtion jakamaan kuluja, mikä olisi luontevaa. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla on suuri merkitys työvoiman tarjonnalle ja Suomen kilpailukyvylle. Koko maan talouden veturin paikalle ei ole nyt tunkua.

Helsinki ja Espoo päättävät Raide-Jokerin etenemisestä tänä keväänä. Kaupungeilta kysytään nyt rohkeutta ja päätöksentekokykyä, jotta Raide-Jokeri ei törmää investointikattoihin. Siitä, että Helsinki ja Espoo nyt näinä matalan koron aikoina lykkäisivät Raide-Jokerin rakentamista, olisi tuskin mitään hyötyä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat