Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Epätyypillisissä työsuhteissa olevia ei saa unohtaa

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Suomalaisen työelämän rakenteiden uudistukset ja uudet yrittämisen muodot ovat nostaneet epätyypilliset työsuhteet valokeilaan. Erityisesti jakamistalouden eri muodot, kuten Uber, Airbnb ja Wolt, saavat pohtimaan työsuhteiden joustojen ja pysyvyyden merkitystä.

Epätyypilliset työsuhteet eivät ole uusi tai marginaalinen ilmiö. Sitran tuoreen arvion mukaan niitä on jo 35 prosenttia kaikista työsuhteista. Tähän joukkoon Sitra laskee noin 800 000 osa-aikaista, yksityisyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa tuntityöläistä, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijää sekä määräaikaista työntekijää.

Enemmistö uusista työsuhteista on tämänkaltaisia. Yksityisyrittäjien määrä Suomessa on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia.

Muualla maailmassa trendi on voimakkaampi. Vakituisten työsuhteiden määrä on vähentynyt huomattavasti Yhdysvalloissa, jossa työmarkkinoiden muutokset ovat säätelyn vähäisyyden vuoksi nopeita. Yhdysvaltojen työvoimasta freelancereita on nyt jo 35 prosenttia ja viiden vuoden päästä noin 40 prosenttia. Suomessa heitä on vasta noin 2 prosenttia työntekijöistä.

Suuret luvut ovat monille yllätys. Epätyypillisten työsuhteiden on ajateltu koskettavan vain palvelualoilla tilapäisesti työskenteleviä nuoria. Epätyypillisessä työsuhteessa on kuitenkin yhä useammin asiantuntijoita ja muita keskiluokkaisia ammattiryhmiä, joiden toimialat ovat esimerkiksi digitalisaation vuoksi myllerryksessä.

Tilastot eivät kerro, ovatko ihmiset tällaisissa työsuhteissa omasta halustaan. Olisikin tärkeää selvittää, minkälaisia epätyypillisiä työsuhteita tekevien omat kokemukset ovat.

Työntekijän näkökulmasta vastakkain ovat pysyvyyden tarjoama turvallisuus ja joustojen tarjoama vapaus. Molemmat voi nähdä myös uhkina. Toinen pitää työsuhteen pysyvyyttä laitostumisena, kun taas toiselle joustot merkitsevät kelkasta putoamisen ja työsuhteen ehtojen heikkenemisen riskiä.

Parhaimmillaan epätyypillinen työ auttaa työn ja vapaa-ajan tasapainottamisessa sekä lisää työn itsenäisyyttä ja valinnanvapautta. Parhaimmin menestyvät pystyvät myös ansaitsemaan paremmin hinnoittelemalla oman työnsä sen tuoman lisäarvon eikä siihen käytetyn ajan perusteella. Epätyypillisten työsuhteiden keskeiset ongelmat liittyvät usein palkkaukseen, sosiaaliturvaan ja tulevaisuudennäkymiin.

Useiden ulkomaisten arvioiden mukaan suomalaisen työelämän vahvat rakenteet jäykistävät työmarkkinoita. Silti ne tuovat samalla työelämään ennustettavuutta.

Joustojen ja pysyvyyden välinen tasapainoilu liittyy olennaisesti siihen, kokeeko työntekijä olevansa työssään arvostettu ja pitääkö hän työtään merkityksellisenä. Innolink Research -tutkimusyrityksellä teetetty selvitys kertoo, että jo lähes puolet yli 15-vuotiaista suomalaisista uskoo omalta osaltaan työelämän huononevan lähivuosina.

Työelämää käsittelevissä tutkimuksissa merkityksellisyyden kokemusten on osoitettu vaikuttavan suoraan työntekijöiden tuottavuuteen. Merkityksellisyyden tunne syntyy muun muassa mahdollisuuksista vaikuttaa omaan työhön, koetusta arvostuksesta ja osallisuudesta työyhteisössä.

Epätyypillisissä työsuhteissa olevien näkökulmasta suomalaisen työelämän säännökset nojaavat yhä liikaa kokopäiväisten työntekijöiden ja työttömien väliseen kahtiajakoon. Viime aikoina esillä olleet paikallista sopimista sekä omassa työssään työllistyvien työttömyysturvaa ja eläkkeitä koskevat muutokset ovat esimerkkejä uudistuksista, jotka vaikuttavat epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaan.

Myös Suomen työaikalainsäädäntö on uudistamisen tarpeessa. Kokopäivätöiden vähetessä myös työaikalainsäädännön tulisi heijastaa epätyypillisissä työsuhteissa olevien arkea ja muita työelämän muutoksia. Ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työoloihinsa pitäisi lisätä. Samalla erilaisissa työsuhteissa olevien välistä tasa-arvoa – esimerkiksi lomien ja muiden korvausten osalta – pitäisi edistää.

Epätyypillisistä työsuhteista on tullut osa suomalaisen työelämän valtavirtaa. Siksi olisi tärkeää, että työaikaa säätelevissä normeissa ja sopimuksissa huomioidaan joustavien työsuhteiden yleistyminen.

Työelämää tulee kehittää niin, että työnteko on kaikille kannattavaa ja työntekoa arvostetaan.

Jokke Eljala ja Pauli Komonen

Eljala on tutkimuspäällikkö Suomalaisen Työn Liitossa ja Komonen tutkimusstrategi 15/30 Research -toimistossa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat