Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Bruce Oreck: Ulkomaalaiset opiskelijat tarvitsevat lisää töitä Suomessa

Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista vain harvat jäävät tänne valmistuttuaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, että maahan jäämisestä on tehty niin hankalaa, kirjoittaa Yhdysvaltojen entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat suorittavat vuosittain korkeakoulututkintonsa Suomessa. Heistä kuitenkin vain pieni osa jää valmistumisensa jälkeen Suomeen: useimmat suuntaavat ulkomaille joko työpaikan perässä tai siksi, että oleskeluluvan saaminen on vaikeaa. Suomessa opiskelleen ulkomaalaisen on löydettävä työpaikka puolen vuoden kuluessa valmistumisesta.

Myös suomalaisilla vastavalmistuneilla on vaikeuksia saada töitä, mutta ulkomaalaisille opiskelijoille työllistyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen on monin verroin vaikeampaa. Tilanteeseen olisi syytä puuttua, kahdestakin syystä.

Ulkomaalaisten työllistyminen Suomessa antaa vastinetta jo tehdylle, kansantaloudenkin kannalta merkittävälle investoinnille. Jokainen suomalainen kustantaa maksamillaan veroilla välillisesti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden opintoja. On Suomen etu, että tehdyt investoinnit kantavat hedelmää täällä eivätkä vuoda muissa maissa hyödynnettäviksi.

On valheellista väittää, että koulutus olisi Suomessa ilmaista: sen maksavat suomalaiset veronmaksajat. Jos korkeakoulututkinto maksaa keskimäärin 40 000 euroa, voidaan kysyä, miksi Suomi päästää vuosittain kymmenien miljoonien eurojen investoinnit valumaan muihin maihin. EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kaavaillut lukukausimaksutkin kattavat vain osan opiskelun kustannuksista.

Jos opiskelijat työllistyisivät valmistumisensa jälkeen – tai jo opiskeluaikana – Suomessa täällä toimiviin yrityksiin, heistä tulisi täkäläisiä veronmaksajia ja heihin tehty investointi alkaisi välittömästi tuottaa. Menot muuttuisivat tuloiksi.

Suomalaisilla yrityksillä ei mene juuri nyt hyvin. Vienti ei vedä, ja kasvavat markkinat sijaitsevat kaukana Suomesta. Jo ennen taantumaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisaste on ollut huomattavasti alhaisempi kuin monilla verrokkimailla.

Taantuman aikana uudistuminen ja kansainvälistyminen ovat monelle yritykselle ainoa vaihtoehto, suorastaan elinehto. Usein ensimmäinen ja ratkaiseva askel yrityksen kansainvälistymisessä on ulkomaalaisen työntekijän rekrytointi. Parhaassa tapauksessa ulkomaalainen osaaja avaa yritykselle aivan uuden markkina-alueen siinä maassa, josta hän on kotoisin – hänellä on yleensä vanhaan kotimaahansa kontakteja ja paikallistuntemusta, jota suomalainen yritys voi hyödyntää.

Kansainvälisten osaajien työllistämiseen Suomessa on hyvät perusteet sekä kansantalouden että yritysten menestymisen näkökulmasta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden rekrytointiin liittyvien asenteiden pitäisi muuttua. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden ja yritysten kohtaanto-ongelma pitäisi ratkaista.

Nykyisin osaajat ja yritysten tarpeet eivät kohtaa: vaikka kiinnostusta olisikin, yritykset eivät tiedä, mistä ne löytäisivät ulkomaalaisia osaajia. Suomessa ulkomaalaisten osuus väestöstä on verraten pieni. Se selittää osittain sen, miksi etenkin maakuntien pk-yrityksillä on vain vähän kokemusta ulkomaalaisten kanssa työskentelemisestä.

Yritykset rekrytoivat vain aitoon työvoimatarpeeseensa, tempputyöllistäminen ei ratkaise mitään. Yritykselle pitäisi tehdä helpoksi löytää osaaja lyhyelläkin varoitusajalla. Samaan aikaan korkeakouluille ja yliopistoille pitäisi tarjota reaaliaikaisesti tietoa yritysten tarjoamista mahdollisuuksista, työpaikoista, projekteista tai vaikka opinnäytetöihin liittyvistä mahdollisuuksista.

Kannustan suomalaisia yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen palkata maassa opiskelevia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Kun oikeat ihmiset löytävät toisensa, ihmeitä voi tapahtua.

Työssäni Aalto-yliopistossa näen mitä syntyy, kun yhdistetään ihmisten kokemukset ja lahjakkuudet eri kulttuureista ja taustoista. Yritysten ja opiskelijoiden yhteisistä projekteista voi aueta uusia markkinoita ja parhaassa tapauksessa kokonaan uusia innovaatioita.

Olen itsekin kokenut etuoikeutena saada tehdä työtä tässä hienossa maassa. Vuosia Suomessa asuneena ja työskennelleenä olen tunnistanut sen potentiaalin ja mahdollisuudet, joita maa tarjoaa. Tästä syystä olen suurlähettiläsvuosieni jälkeen jäänyt Suomeen.

Bruce Oreck

Kirjoittaja on Yhdysvaltojen entinen Suomen-suurlähettiläs. Hän opettaa nykyisin Aalto-yliopistossa Executive in Residence -nimikkeellä.

Jäähyväiset jättänyt Bruce Oreck: Suomalaisten hiljaisuus yllätti
Jäähyväiset jättänyt Bruce Oreck: Suomalaisten hiljaisuus yllätti
Perjantai oli Bruce Oreckin viimeinen työpäivä Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä. Suomessa hän sanoo oppineensa arvostamaan ennen kaikkea hiljaisuutta. Sen kohtaaminen oli aluksi hänelle hämmentävää. Toimittaja: Jaana Savolainen, kuvaus: Aapo Huhta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat