Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

On kaksi ääripäätä, joilla on väliä, ja ne ovat tässä

Kyse on siitä, kuinka globalisaatio jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin

Pääkirjoitus
 
Jussi Pullinen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö.

Kaikki on juuri nyt vähän erikoista. Esimerkiksi:

Mölisevä miljonääri (sori, Trump) ja resuinen sosialisti (sori, Sanders) porskuttavat USA:n presidenttipelissä.

Suomi jakautuu kahtia, sanotaan. Sitä ei sanota, mitkä nämä puoliskot ovat. Ei ihme, että moni kysyy, löytyykö paikkaa lainkaan.

Populistit nousevat Euroopassa: Puola, Ranska, Hollanti, Ruotsi, Unkari ja myös Saksa muuttuvat nopeasti.

Kyse on siitä, kuinka globalisaatio jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin.

Yhtäällä erottuu yhä selvemmin globaali arvoliberaali yhteisö, joka elää erityisesti suurkaupunkien ytimissä. Niissä tärkeinä pidetään artesaanioluita, vapaamielisyyttä, polkupyöriä ja taloudellista hyvinvointia. Kutsuin tätä keväällä globaaliksi Brooklyniksi tai rumemmin ”sinipunavihreäksi kuplaksi”.

Toisaalla taas ovat uudet arvokonservatiivit. Liikkeen edustajat ottavat usein (äänekkäästi) esille töiden katoamisen ulkomaille (ja koneille), perinteiden murenemisen ja maahanmuuton. Heille tärkeitä ovat kansallismielisyys, ”rehelliset” maut ja perinteiset arvot.

Nämä ovat yleistyksiä, joihin sopii harva ihminen. Tarkastelu kannattaa silti.

Sosiologi Zygmunt Bauman totesi vastikään El País -lehdessä, että maailma käy läpi demokratian luottamuskriisiä. Ihmiset ovat pettyneitä poliitikkoihin, jotka eivät voi enää tehdä mitään. Oikea valta ja ongelmat ovat karanneet globaaleiksi, mutta poliitikot voivat vain näperrellä omassa maassaan.

Pettymys näkyy nyt pakolaiskriisin hoidossa: kansalliset ratkaisut eivät auta laajaan ongelmaan. Listaan voi lisätä yritysten ”verojärjestelyt”, ilmastonmuutoksen, öljyn hinnan tai keskiluokankin töitä uhkaavan automatisaation.

Luottamus horjuu erityisesti globalisaation häviäjillä. PR-toimisto Edelmanin vuotuinen kysely paljasti alkuvuodesta, että maailman menestyvä 15-prosenttinen luottaa instituutioihin vankasti, mutta muilla usko junnaa alempana.

Oikeasti ryhmät kuvaavatkin kahta voimaa, jotka globalisaatio luo.

Toisessa ihmiset kiinnittyvät uusiin, maailmanlaajuisiin kulttuureihin ja siirtyvät yhä useammin niiden sisällä maasta toiseen.

Toisessa ihmiset ovat lähinnä vihaisia, kun voimattomuuden tunne kasvaa.

Kumpi voima vetää lujemmin? Se ratkaisee lähivuosina paljon.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat