Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiina ja Kemi kisaan biotuotteista

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Vähäiset investoinnit ovat olleet Suomen murhe viime vuosina. Omistajat ottavat yhtiöistään rahoja pois osinkoina, koska rahoille ei löydy käyttöä liiketoiminnan laajentamisessa. Siksi jokaisen merkittävän uuden investointisuunnitelman julkistaminen herättää paljon iloa. Niin kävi myös keskiviikkona, kun kiinalaisyhtiö Kaidi kertoi suunnittelevansa biojalostamoa Kemiin.

Investointi olisi toteutuessaan miljardin euron suuruusluokkaa. Työpaikkoja syntyisi rakennusaikana tuhansia, pysyvästi töitä riittäisi sadoille. Hanke liittyy siten sarjaan samantyyppisiä suunnitelmia kuin Kuopioon kaavailtu suuri havusellutehdas tai Kemijärvelle suunniteltu biojalostamo. Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella on jo rakennusvaiheessa.

Kemin hanke poikkeaa muista suunnitelmista siinä, että tehdas ei valmistaisi viime aikoina hyvin kannattanutta sellua vaan keskittyisi biodieseliin ja biobensiiniin. Toistaiseksi julkisuudessa ei ole tarkkaa tietoa, miten hanke niveltyisi nykyiseen puunkorjuujärjestelmään tai muiden metsäyhtiöiden tehtaisiin.

Kaidin suunnitelma poikkeaa muista myös siten, että toteutuessaan se olisi yksi merkittävimmistä kiinalaisinvestoinneista Suomessa. Aikaisintaan tämän vuoden kuluessa nähdään, onko kiinalaisomistajan tukemalle Kemin hankkeelle helpompi kerätä rahaa kuin Kuopion ja Kemijärven suunnitelmille. Olisi yllätys, jos kaikki hankkeet toteutuisivat, vaikka ne eivät suoraan kilpailekaan keskenään.

Viime vuosien investoinnit Suomessa ovat usein osuneet kahdelle alalle: metsäteollisuuteen ja energiantuotantoon. Vanhassa maailmassa näiden kahden suhde oli yksinkertainen: voimayhtiöt tuottivat energiaa, jota metsäteollisuus kulutti valmistaessaan vientituotteita.

Nykyään tilanne on paljon monimutkaisempi. Paperin kysynnän laskusta toipuneet metsäyhtiöt ovat alkaneet kohdella energiaa entistä useammin lopputuotteena. Fossiilisista polttoaineista eroon pyrkivässä maailmassa on havahduttu siihen, että ruoantuotantoon sopivan pellon käyttö biopolttoaineiden tuotantoon ei ole kovin hyvä ajatus.

Siksi katseet ovat kääntyneet metsään. Sieltä on saatavissa raaka-ainetta, joka ei kilpaile ihmisten ruokkimisen kanssa.

Puuraaka-aineen käytöllä polttoaineiden tuotannossa on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Perinteisen metsäteollisuuden edustajat yrittävät laskea, miten uudet toimijat vaikuttavat raaka-aineen hintaan ja minkä verran jalostusarvoa puulle syntyisi eri vaihtoehdoissa.

Markkinataloudessa yksinkertaisin vastaus olisi, että markkinat ratkaisevat raaka-aineiden parhaan käyttötavan, mutta energiantuotanto ei ole puhdasta markkinataloutta. Kemin tehtaan puuhamiehetkin myöntävät, että hankkeen kannattavuus riippuu merkittävästi poliittisista päätöksistä.

Kyse ei ole vain yksittäisistä tukipäätöksistä vaan ennen kaikkea pykälistä, jotka ohjaavat biopolttoaineiden käyttöä. Jos EU tai suomalainen lainsäätäjä määrää käyttämään biodieseliä nykyistä enemmän, kannattavuus paranee laskelmissa. Jos velvoitteet ovat lievemmät, kannattavuus laskee.

Metsäteollisuuden investoinnit alkavat siksi saada tuulivoimahankkeista tuttuja piirteitä. Investoijat joutuvat markkina-analyysien rinnalla tekemään valistuneita arvauksia, millaiset poliittiset päätökset ohjaavat markkinoita seuraavien vuosikymmenten aikana.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat