Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Heikko vai vielä heikompi hallitus?

Ruotsin hallituksella on muutakin päänvaivaa kuin vain maahanmuutto, mutta muu vain jää sen varjoon.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Ruotsin suurimmassa oppositiopuolueessa maltillisessa kokoomuksessa on kytenyt alkuvuoden ajatus hallituksen kaatamisesta. Puolueen johto ei sitä kuitenkaan halua. Jos hallitus kaatuisi, tilalle tulisi vielä heikompi hallitus.

On totta, että sosiaalidemokraattien Stefan Löfvenin johtama demarien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus on tukalassa tilanteessa. Löfveniä ei syytetä suurista virheistä, mutta demarien kannatus hupenee kovaa vauhtia. Syynä ovat turvapaikanhakijatilanne ja maahanmuuttopolitiikan kovat paineet.

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nyt ruotsalaisäänestäjille kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä. Puolueet tietävät tämän. Hallituksen tekemä täyskäännös turvapaikkalinjassa on historiallinen, mutta se ei silti ole tukkinut vuotoa demareista ruotsidemokraatteihin. Maltillista kokoomusta maahanmuuttolinjan koventaminen auttoi pitämään kiinni kannattajista.

Kannatusmittaukset eivät muuta paikkajakoa valtiopäivillä. Siksi maltillisen kokoomuksen johtaja Anna Kinberg Batra ei haaveile hallituksen kaatamisesta. Valtiopäivillä vaa’ankieliasemassa ovat ruotsidemokraatit. Puolue on voimiensa tunnossa. Se ilmoitti syksyllä jopa jättävänsä valtiopäivätyön vähemmälle ja keskittävänsä voimat kentälle.

Kynnys yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa ei ole vielä ylittynyt. Keskustan puheenjohtaja Annie Lööf linjasi nimenomaan, ettei keskustalla ole mitään aikeita kaataa hallitusta ruotsidemokraattien tuella. Ruotsin hallitus siis huojuu muttei kaadu. Kaikki tietävät, miten kovan hinnan ruotsidemokraatit haluavat tuestaan. Eikä ketään porvarijohtajaa houkuta hallita maata tässä turvapaikanhakijatilanteessa.

Hallitus vaihtuisi vain uusintavaaleilla, mutta demarit eivät luovu vallasta. Seuraavasta kerrasta ei voi olla varma. Myös ympäristöpuolue takertuu hallituspaikkaansa, vaikka uusi kova linja on juuri sille kaikkein vaikein.

Ruotsin hallituksella on toki muutakin päänvaivaa kuin maahanmuutto. Muu vain jää sen varjoon. Ruotsiin on tullut muutamassa vuodessa puoli miljoonaa uutta ihmistä. Tänä vuonna Ruotsin maahanmuuttovirasto varautuu jopa 140 000 turvapaikanhakijaan.

Työllisyyspolitiikkaa dominoi nyt se paine, jonka tulijat luovat palkkapolitiikalle. He myös mutkistavat entisestään asuntopolitiikkaa. Ongelmia on kuitenkin turha liioitella, sillä Ruotsin talous on varsin dynaaminen. Bruttokansantuote kasvaa Ruotsin keskuspankin mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Ajat ovat kuitenkin epävarmat. Epävarmuus johtuu paitsi kansainvälisistä näkymistä myös kotitalouksien velkaantumisesta.

Juuri nyt Ruotsissa ei ole helppo tehdä rahapolitiikkaa, ja se näkyy myös Ruotsin keskuspankin torstaisessa päätöksessä laskea ohjauskorko –0,35 prosentista –0,50:een. Keskuspankin huolien järjestys on kuitenkin viime vuosina muuttunut. Kun se ennen yritti vaikuttaa asuntolainan ottoon pitämällä korkoa varsin korkealla, nyt tärkeämpää on inflaation nostaminen. Keskuspankki joutui toteamaan, ettei sillä ole ollut keinoja vaikuttaa asuntomarkkinoihin. Saa nähdä, onko Ruotsin hallituksella.

Ruotsin isoin talousriski on asuntolainoissa ja asuntopulassa. Tilanne ei näytä hyvältä. Mäklarstatistikenin perjantaina julkistaman tilaston mukaan asuntojen hinnat nousivat vuodentakaisesta 14 prosenttia. Edessä on uusi miljoonaprojekti, sillä hallituksen mukaan Ruotsi tarvitsee vuoteen 2025 mennessä ainakin 700 000 uutta asuntoa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat