Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kaaos Syyriassa vyöryy rajojen yli

Syyrian sodan leviämisen uhka on jo todellinen.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Syyriassa vallitsee käsittämätön kaaos. Tilanne on joiltakin osin samankaltainen kuin aiemmin Itä-Ukrainan sodassa, mutta vielä paljon vaarallisempi ja sotkuisempi. Syyrian sodan leviämisen uhka ei ole enää teoreettinen vaan todellinen.

Ukrainan sodassa toistuva piirre kahden vuoden aikana on ollut Venäjän johtamien sotatoimien kiihtyminen samanaikaisten diplomaattisten ponnistusten katveessa. Venäjä toimi niin, kun Ukrainan kriisin ratkaisun periaatteista sovittiin ensi kerran Genevessä huhtikuussa 2014. Sama toistui, kun rauhansuunnitelma hyväksyttiin Minskissä syyskuussa 2014 ja uusittiin helmikuussa 2015.

Tätä taustaa vasten viime torstain ja perjantain välisenä yönä hyväksytty suunnitelma vihollisuuksien keskeyttämisestä Syyriassa vaikuttaa uhanalaiselta.

Sopimusta edeltäneiden rauhanneuvottelujen aikana Syyrian joukot kiihdyttivät Venäjän ratkaisevalla tuella hyökkäyksiä Aleppon alueella Pohjois-Syyriassa.

Muste ei ehtinyt kunnolla kuivua Münchenissä allekirjoitetun sopimuksen alla, kun Aleppon pohjoispuolella ohjukset ja pommit osuivat maanantaina viiteen sairaalarakennukseen ja kahteen kouluun. Venäjä kiistää tehneensä iskut, ja Syyria syyttää niistä Yhdysvaltoja. Kohteet ovat alueella, jota Venäjä on toistuvasti pommittanut.

Tänään keskiviikkona on kaksi päivää siihen, kun uuden sopimuksen mukaan sotatoimien pitäisi osittain keskeytyä Syyriassa.

Tavoitteena ei ole edes varsinainen aselepo tai kaikkien sotatoimien loppuminen. YK:n määrittelemien terroristijärjestöjen pommittaminen saa jatkua.

Rajallinenkin tauko sotimisessa olisi tavattoman tärkeä. Se mahdollistaisi humanitaarisen avun miljoonille syyrialaisille siviileille, joiden yhteydet ulkomaailmaan sota on katkaissut.

Päivien ja tuntien kuluessa usko sopimuksen toteutumiseen hiipuu.

Vaarallisin jännite on nyt Turkin ja Venäjän välillä, mutta osapuolia on enemmän. Syyrian sotaan on eri tavoin sotkeutunut koko joukko ulkovaltoja, kuten Iran, Saudi-Arabian johtamat arabimaat, Yhdysvallat sekä muut länsimaat, joiden joukkoon kuuluu myös Suomi.

Laajemman sodan uhkakuvia on monia, eivätkä ne sulje toisiaan pois.

Turkki on vaatinut Syyrian presidentin Bashar al-Assadin syrjäyttämistä koko sodan ajan eli jo viisi vuotta. Venäjän sotilaallinen tuki al-Assadille on ajanut Venäjän ja Turkin törmäyskurssille.

Turkkia vetää mukaan taisteluihin voimakkaimmin Pohjois-Syyrian kurdiarmeijan YPG:n menestys. Järjestö on vallannut alueita kapinallisilta ja toimii nyt löyhässä yhteistyössä Syyrian hallituksen ja Venäjän kanssa. Turkki pitää YPG:tä terroristijärjestönä, mutta kurdiarmeija saa tukea Venäjän lisäksi myös Yhdysvalloilta, koska kurdit sotivat terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Samaan aikaan Saudi-Arabia valmistelee osallistumista Syyrian pommituksiin, koska Venäjän ohella al-Assadin toinen avaintukija on shiiamuslimien hallitsema Iran. Saudit pitävät Irania uhkana Persianlahden sunnimuslimien johtamille arabivaltioille.

Jos Syyrian ja Venäjän yhteiset sotatoimet jatkuvat nykyisellään, sotaan tulee hyvin todennäköisesti uusia osapuolia. Taistelut Venäjän ja Nato-maa Turkin tai Saudi-Arabian välillä olisivat mahdollisia.

Tässä tilanteessa diplomatian käyttäminen pelivälineenä samalla tavalla kuin Ukrainan kriisissä olisi käsittämättömän piittaamatonta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat