Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Enemmän rahaa kuin uusia ideoita

Yritykset ovat hyvissä kyttäysasemissa. Tosin vauhti on verkkainen eikä tahdin muutosta edes suunnitella.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

Pörssiyritykset ovat viime viikkoina kertoneet, miten niiden viime vuoden loppu sujui ja miten ne näkevät tulevan. Kuulumiset ovat edelleen hyvin hajanaisia, mutta yleistäen voi sanoa, että yrityskatraalle on kertynyt enemmän rahaa kuin ideoita rahan kuluttamiseksi.

Osinkopotti on lähes 12 miljardia euroa. Se on kaikkien aikojen ennätys Suomessa, jos lihavien takavuosien lisäosinkoja ei lasketa mukaan. Summa nousi viime vuodesta toistakymmentä prosenttia.

Vaikka osingoilla ei olekaan mitään asiallista yhteyttä työmarkkinoilla käytävään vääntöön paikallisesta sopimisesta ja palkoista, ei osinkoja näistä neuvotteluista ihan irtikään saa. Ajallinenkin yhteys on yhteys.

Palkansaajien johtajien on hankala suostua palkkojen nollaratkaisuihin ja paikallisiin joustoihin, jos omat joukot tulkitsevat joutuvansa soutamaan kun omistajat ja yritykset vähän melalla avittavat. Ja näinhän he tulkitsevat, olipa arvio oikeutettu eli ei.

Tulkintaa vahvistaa se, että pörssiyritysten yhteenlaskettu nettotulos kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua tuli seitsemisen prosenttia. Edelleenkin tulosta parannetaan ennen kaikkea säästämällä ja trimmaamalla, ei myymällä enemmän tai katteita kasvattamalla. Yhteenlaskettu liikevaihto laski hieman.

Jos yhteenlaskettujen osinkojen määrän suhteuttaa yhteiseen nettotulokseen, jakosuhde on huima. Osinkoina jaettiin yli 80 prosenttia nettotuloksesta, jossa ovat siis tappiotkin mukana. Osinkosuhde kasvoi vuodessa selvästi.

Näin korkeat lukemat ovat kirkkaasti yli kestävän tason ja kertovat siitä, että yrityksissä ovat ideat todellakin loppuneet. Yritykset polkevat paikoillaan.

Jos tämän haluaa palkansaajan vinkkelistä katsoa ja kärjistää: tulosta kerrytettiin muun muassa työntekijöitä vähentämällä ja teettämällä enemmän jäljelle jääneillä. Kertyneellä hyvällä miellytettiin omistajia.

Yritysten investoinnit olivat viime vuonna vähäisiä, eikä mistään voi päätellä, että suunta muuttuisi tänäkään vuonna. Näin siitäkin huolimatta, että aika monella pörssiyrityksellä tase on hyvässä kunnossa eikä velkaa ole liikaa. Muutaman yrityksen kassa on niin täysi, että saumat ratkeilevat.

Esimerkiksi käy Nokia: käteiskassaa ja muita likvidejä varoja pahan päivän varalle tai yritysostoihin on liki kymmenen miljardin euron arvosta. Potti on muhkea, vaikka siitä siivoaisi karttapalvelu Heren myyntisumman. Lisää on tiedossa Samsungilta korvauksina Nokian patenttien käytöstä. Eivätkä laihoja ole Fortumin ja Koneenkaan lompakot.

Rahaa saisi halukas investoija tai yrityskauppoja suunnitteleva myös markkinoilta –  aika edullisestikin. Inflaatiota käynnistelevä Euroopan keskuspankki jatkaa kevyttä rahapolitiikkaansa oman ilmoituksensa mukaan niin pitkään, että hintavauhti on oikea.

Jos haluaa tulkita pörssiyritysten viime vuotta, niin sen voi sanoa, että hieman edellisvuotta parempihan se oli. Halpa öljy avitti monen yrityksen menoa, ja muutama yritys sai voittoa euron halventumisesta suhteessa dollariin.

Viime vuosi teki senkin selväksi, ettei Suomi pudonnut kauas puusta Nokia-vuosinaan. Metsäteollisuus on tehnyt comebackin: alan yritykset tekivät viime vuonna ihan hyvää tulosta, metsäteollisuuden tuotteet nousivat vientituotteiden listan kärkeen ja alalla toimivat yritykset tekivät isoja investointeja Suomeen.

Suomalaiset pörssiyritykset ovat rahoineen hieman samassa tilanteessa kuin se entisen urheiluselostajan kuvailema, jonon hännille pudonnut suomalainen pitkänmatkanjuoksija: hyvissä kyttäysasemissa. Puolueeton selostaja havaitsisi myös sen, että vauhti on aika verkkainen eikä tahdin muutosta edes suunnitella.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat