Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yritysten pitää raportoida tuloveroistaan maittain

Monikansallisten yritysten verotiedot voidaan tehdä julkisiksi, jos Euroopan unioni laatii riittävän velvoittavan tilinpäätösdirektiivin.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat

G20-maat antoivat vuonna 2013 OECD:lle tehtävän: järjestön piti laatia toimintasuunnitelma siitä, miten monikansallisten yritysten verovälttelyä ehkäistään. Tämän työn tuloksena 31 maata – Suomi niiden joukossa – allekirjoitti tammikuussa 2016 sopimuksen tuloverotusta koskevien maakohtaisten tietojen automaattisesta vaihdosta.

BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) on OECD:n toimintasuunnitelma veropohjan rapautumisen ja voittojen siirtelyn estämiseksi. Se pyrkii siihen, että monikansalliset yritykset näyttävät tuloksensa niissä maissa, joissa yritysten varsinainen liiketoiminta ja arvon luominen tapahtuu. Silloin veroparatiisien käyttäminen loppuisi.

Maakohtainen verotietojen raportointi tapahtuu kuitenkin yritysten ja veroviranomaisten välillä, eivätkä tiedot ole julkisia. BEPS ei täytä avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimusta: sen avulla yleisö ei voi arvioida monikansallisten yritysten vastuullisuutta veroasioissa.

Samanaikaisesti OECD:n kanssa EU:n komissio on käynnistänyt omia hankkeitaan verovälttelyn kitkemiseksi. Työtä vauhditti Luxleaks-tietovuoto marraskuussa 2014. Kansainvälisten tutkivien journalistien ryhmä paljasti noin 300 monikansallisen yrityksen ja Luxemburgin veroviranomaisten solmimaa salaista verosopimusta.

Viime joulukuussa EU-parlamentti antoi komission tehtäväksi valmistella esitykset muun muassa yhteisestä yhteisöveropohjasta ja tuloverojen maakohtaisesta raportoinnista. Esitysten odotetaan valmistuvan maaliskuussa.

On erittäin tärkeää, että esitykset perustuvat verotietojen julkisuuteen. Tämä saavutetaan parhaiten tilinpäätösdirektiivillä, jolla EU:n alueella toimivat julkiset yhtiöt velvoitetaan raportoimaan maakohtaiset verotietonsa osana tilintarkastettua konsernitilinpäätöstään. Näin maakohtaiset verotiedot tulisivat julkisiksi yhtä nopeasti kuin muutkin tilinpäätöstä koskevat tiedot.

Maakohtaisesti raportoitaviksi vaadittavat tiedot pitäisi valita siten, että raportoiminen aiheuttaa yrityksille mahdollisimman vähän uutta hallinnollista taakkaa. Verraten helposti raportoitavia tietoja olisivat liikevoitto, tulos ennen veroja, tuloslaskelman verot, maksetut verot ja henkilöstön määrä. Tiedot ovat jo valmiina monikansallisten yritysten konsernihallinnoissa, koska tietoja tarvitaan nykyisinkin julkisten yhtiöiden tilinpäätöksiä sääntelevien IFRS-standardien mukaisten konsernitilinpäätösten veroliitetietojen laadinnassa.

Yksinkertaisimmillaan raportointi olisi tytäryhtiökohtaisten tietojen yhteen laskemista maittain. Lisäksi raportointi pitää kytkeä tilinpäätösstandardien mukaiseen veroasteen täsmäytyslaskelmaan (IAS 12). Näin monikansallisten yritysten mahdollisesti harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu paljastuisi maakohtaisesti. Verotietojen läpinäkyvyys suitsisi verovälttelyä, koska yritykset ovat tarkkoja maineestaan ja julkisuuskuvastaan. Ne eivät halua leimautua veronkiertäjiksi.

OECD:n ohjeen mukainen maakohtainen raportointi on työlästä esimerkiksi oman pääoman erien osalta. EU-komission pitäisi pyrkiä siihen, ettei raportoinnista tehdä liian monimutkaista ja vaikeaa.

Suomessa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikkö on pyrkinyt olemaan edelläkävijä verojen maakohtaisessa raportoinnissa.

Osana edellisen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastaista toimintaohjelmaa omistajaohjausyksikkö antoi lokakuussa 2014 valtioenemmistöisille yhtiöille ohjeen maakohtaisesta raportoinnista. Se koski niin sanottua verojalanjälkiraportointia, jossa kerrotaan tuloverojen lisäksi kaikista muistakin yritysten maksamista ja tilittämistä veroista.

Ministeriön ohjeen mukaan yhtiöiden määriteltäväksi jää kuitenkin olennaisuusperiaatteen perusteella, mistä maista raportoidaan maakohtaisesti. Kun tuloveroihin lisätään kaikki muut maksettavat ja tilitettävät verot, joidenkin maiden verot voidaan jättää epäolennaisina raportoimatta.

Verojen välttely tapahtuu kuitenkin nimenomaan tuloveroissa, ja ministeriön ohje jätti yritysten raportointiin aivan liikaa valinnanvapautta. Esimerkiksi Fortum ja Neste ovat voineet jatkaa itselleen mieluisia käytäntöjä.

Vapaaehtoisuus ja yritysten itsesäätelyyn luottaminen eivät tuota raportoinnissa haluttuja tuloksia.

Reijo Kostiainen

Kirjoittaja on teknologiakonserni Metsosta eläkkeelle jäänyt konsernitilinpäätöksistä ja verotuksesta vastannut johtaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat