Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rajaturvallisuus on EU:lle herkkä aihe

Ulkorajavalvonta on avainkysymyksiä turvapaikkakriisin hallinnassa.

Pääkirjoitus
 
Helsingin Sanomat
Marko Djurica / Reuters
Turvapaikkaa Euroopasta tavoittelevat siirtolaiset joutuivat keskiviikkona pysäyttämään matkantekonsa Idomenin kylään, kun Makedonia sulki Kreikan-vastaisen rajansa pakolaisilta.
Turvapaikkaa Euroopasta tavoittelevat siirtolaiset joutuivat keskiviikkona pysäyttämään matkantekonsa Idomenin kylään, kun Makedonia sulki Kreikan-vastaisen rajansa pakolaisilta. Kuva: Marko Djurica / Reuters

Sisäministeriön rajavartio-osasto valmistelee parhaillaan erilaisiin rajaturvallisuuden hybridiuhkiin liittyvää lainsäädäntöhanketta. Siinä käydään järjestelmällisesti läpi uusiin uhkakuviin varautumista ja myös sitä, voisiko Rajavartiolaitos käyttää omia varusmiehiään ja reserviläisiä rajaturvallisuuteen liittyviin tukitehtäviin nykyistä enemmän ja nykyistä vaativammissa tilanteissa.

Suomalaisten varusmiesten käyttö rajaturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä herättää tunteita aivan toisella tapaa kuin uutiset siitä, miten Euroopan unioni tehostaa yhteistä rajaturvallisuuttaan. Asiat liittyvät kuitenkin yhteen. Tosin Suomea sysää nyt pohtimaan rajaturvallisuutta kaksi varsin erilaista tekijää: itärajalle tulevat turvapaikanhakijat ja Venäjä.

Koko EU on huolissaan turvallisuudesta sekä ulko- että sisärajoilla. Turvapaikkaa EU-maista havittelevien siirtolaisten määrä ja tilanne Euroopan rajoilla on hälyttävä. Kreikkaan ja Italiaan on saapunut tämän vuoden aikana jo 110 000 siirtolaista. Mitä pitemmälle kevät etenee, sen suuremmiksi käyvät riskit siitä, että jo nyt järkyttävät olot rajoilla kärjistyvät väkivallaksi.

Suomi varautuu siihen, että siirtolaiset siirtyvät etelästä arktiselle reitille. Itärajan yli Venäjän kautta tulee nyt Suomeen 20–30 noin turvapaikanhakijaa päivittäin. Näin siitä huolimatta, että Suomen poliittinen johto on päättäväisesti yrittänyt ratkoa rajan tilannetta Venäjän kanssa. Turvapaikanhakijatilanne ei ole ainut itärajaan liittyvä huoli, ja juuri siksi Suomi arvioi tarkkaan kaikkia hybridiriskejä.

Suomi haluaa nyt välittää itärajalle aikoville siirtolaisille viestiä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Samalla kerrotaan, että Suomi reagoi muihinkin häiriötilanteisiin.

Suomi ei ole yksin. Tarve koko EU:n kattaville strategisille rajaturvallisuusratkaisuille on huutava. Kyse on maahanmuuton hallinnasta, sisäisestä turvallisuudesta ja terrorismin estämisestä, vapaan liikkuvuuden turvaamisesta.

EU:lla on edessä kova kevät. Ulkorajavalvonta on avainkysymyksiä turvapaikkakriisin hallinnassa. Jotta turvapaikkaprosessit ja Schengen-järjestelmä toimisivat, siirtolaiset pitää tavoittaa ja turvapaikkaprosessi saada käyntiin EU:n ulkorajoilla ensimmäisissä tulomaissa. Ne, joilla on edellytykset turvapaikkaprosessiin, täytyisi jakaa eri EU-maihin. Muut pitäisi järjestelmällisesti palauttaa. Edes jo sovittu taakanjako ei kuitenkaan toimi.

Torstaina EU-maiden sisäministerit keskustelivat Brysselissä sisärajatarkastusten palauttamisesta ja muista EU-komission joulukuussa antaman rajaturvallisuuspaketin ehdotuksista, kuten rajaturvallisuusvirasto Frontexin roolin vahventamisesta. Toimia ei kuitenkaan saada käyttöön heti, ja voi olla, ettei niille saada edes poliittista tukea Hollannin puheenjohtajakauden aikana, vaikka se tavoite onkin.

Samaan aikaan maat tekevät omia ratkaisujaan. Ne sulkevat rajoja ja asettavat kiintiöitä. Kreikkaan, Makedoniaan ja koko Balkanin reitille on syntynyt tuhansien ihmisten paisuntasäiliöitä, kun maat eivät päästä tulijoita siirtymään mihinkään suuntaan.

Unkarin poliisi ampui viime syksynä turvapaikanhakijoita vesitykeillä. Tällä viikolla Slovenian armeija sai valtuudet voimatoimiin turvapaikanhakijoita vastaan. Jos nyt eri maissa päädytään siihen, että myös niille sotilaille, joilla ei ole koulutusta rajatehtäviin, annettaisiin niitä, olisi se käänne – ja Schengenin rajasäännöstön vastaista.

Rajavalvonnan on perustuttava ammattiosaamiseen ja kansainvälisten sopimusten noudattamiseen. Varusmiesten käyttöä joissain tehtävissä voi pohtia, mutta se ei saisi antaa sellaista viestiä, ettei Suomen rajoilla noudateta sopimusten periaatteita.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat